Tuomas Juntunen: Tuntematon lapsi

9789510419175_frontcover_final_original

Tämä kirja kertoo suuresta surusta. Tutkijapariskunnan toivottu lapsi syntyy keuhkot liian pieninä, munuaiset ja sydän liian suurina ja pariskunta joutuu tekemään raskaan päätöksen.

Kirja pomppii aluksi epäkronologisesti, kunnes rauhoittuu lapsen kuoleman äärellä. Toisen lapsen saaminen ja surusta yli pääseminen eivät ole mutkattomia asioita.

Samaan aikaan minulla on luvussa Tom Malmquistin Joka hetki olemme elossa, jossa lapsen sijasta vaimo kuolee ja jäädään surun keskelle vastasyntyneen kanssa. Varmastikin luettuani sen kirjan loppuun vertaan paljon mielessäni sitä tähän kirjaan.

Tuntematon lapsi – nimi vertautuu paljon Tuntemattomaan sotilaaseen. Hetken elänyt lapsi taisteli elämästään, mutta jäi persoonaltaan vanhemmilleen ja muille tuntemattomaksi.

Tämän kirjan lukaisi nopeasti. Huomasi kyllä, että kirjoitta kirjoittaa töikseen ja tutkii kirjallisuutta. Välillä kuin täytteenä kirjassa mainitaan, mitä kirjaa kirjoittaja on lukemassa ja pohdin, onko ko. kirjan tapahtumilla merkitystä kerronan kanalta.

Kirja on myös luettu muun muassa blogeissa Kirjabrunssi, Lukutoukan kulttuuriblogi ja Hemulin kirjahylly.

Liv Strömquist: Kielletty hedelmä

kielletty-hedelma-cc-88-kansi.jpg

En muista, mistä luin suosituksen lukea Liv Stömquistin Kielletty hedelmä-sarjakuvan. Varasin sen kuitenkin kirjastosta. Siihen oli jopa jonoa! Mitäs mitäs?

Störmquist on ruotsalainen palkintojakin voittanut sarjakuvataiteilija. Kielletty hedelmä on ensimmäinen suomennettu albumi Stömquistilta.  ( Lähde Wikipedia ja Sammakko) Olisikin meielnkiintoista tietää, mistä tämä pieni muotoinen hype.

1463450714108.jpg

Kielletty hedelmä kertoo siitä itsestään eli vitusta, pillusta, vaginasta…rakkaalla lapsella on monta nimeä. Miksi naisen sukupuolielin on tabu, vaikka primitiivisissä kulttuureissa se on ollut palvottu asia? Ennen puhuttiin vitun voimasta, jolla pystyttiin kiroamaan tai tuottamaan hyvää satoa. Miten olisi mennäänkö pyllistämään pahantekijöille?

Stömquist puhuu sukupuolen määrittelystä, kuukautisten häpeästä ja muista naiseuteen liittyvistä stigmoista raikkaalla tavalla. Tämän kirjan olisin halunnut lukea teini-ikäisenä!

Päivittyvä postaus: Ystävänpäivän lukumaraton 2017

Ystävänpäivä-logo 1.jpg

Kaikkien näiden vuosien jälkeen!

Olen aina luullut, että lukumaratonia voi käydä vain niinä päivinä, jotka haasteessa on mainittu. Nyt sainkin kuulla, että kunhan se alkaa tai loppuu määrättyinä päivinä on kaikki ok. Mutta eihän lukumaratoneissa yleensäkään nipoteta.

Tällä kertaa ystävänpäivän lukumaratonia emännöi Tuntematon lukija. Voit lukea lisää lukumaratonista täältä.

  • Lukumaratonin pituus on 24 tuntia. Maratonin voi aloittaa mihin kellonaikaan vain, myös ensimmäistä päivää edeltävänä päivänä, kunhan osa suorituksesta osuu jollekin varsinaisista maratonpäivistä. Voit esimerkiksi aloittaa jo 10.2.2017 klo 12:00, jolloin maraton loppuu osaltasi 11.2.2017 klo 12:00. HUOMIO: maraton ei kestä yhden henkilön osalta neljää päivää, vaan saat valita parhaiten itsellesi sopivan 24 tunnin jakson maratonin ajankohdalta.
  • Jaloittelu-, ruoka- ja lepotaukoja saa pitää tarpeen mukaan, mutta niihin käytetty aika lasketaan mukaan kokonaissuoritusaikaan.
  • Voit halutessasi kirjoittaa blogissasi päivittyvää postausta maratonkuulumisistasi, mutta riittää, jos kirjoitat maratonistasi koontipostauksen. Kirjaa ylös lukemasi sivumäärä ja teoslistasi ja ilmoita ne julkisesti blogissasi. Jos sinulla ei ole omaa blogia, voit ilmoittaa lukemasi sivumäärän ja halutessasi myös kirjat tämän postauksen kommenttikenttään. Haasteen emäntä tekee koosteen, johon kirjataan kaikki osallistuneet blogit ja yhteinen luettu sivumäärä.
  • Lukea saa mitä tahansa, missä ja miten vain! Luetpa siis esimerkiksi sarjakuvaa bussissa lukulaitteella tai kivikovaa klassikkoa kotisohvalla, ovat kaikki tyylit vapaita.
  • Lukumaratonin edistymistä voi raportoida myös somessa. Maratonin hashtagina on käytössä perinteinen #lukumaraton

Olen sairastanut kolmatta päivää ärhäkkää flunssaa. Järjestin Twitterissä kyselyn, että mitäs sitä seuraavaksi nuhanenänä tekisi. Kysely ei varmaan olisi ollut niin tasainen, mikäli olisin antanut enemmän aikaa…

Nyt kuitenkin päätin aloittaa lukumaratonin 10.2 klo 17. En ole paljoa suunnitellut, mitä lukisin, mutta todennäköisesti taputtelen loppuun muutamia keskeneräisiä kirjoja. Aloitin kuuntelemalla Iisan Maraton-kappaleen. Käytin kohtuuttoman paljon lukuaikaa etsiessäni youtubesta ko. biisiä. Tässä kuitenkin Spotify-linkki.


20.45

Suunnilleen kolme ja puoli tuntia lukemista takana ja hyytymistä alkaa olla havaittavissa. Uskoisin sen johtuvan enimmäkseen sitkeästä flunssasta.

IMG_20170210_172239.jpg

Ensimmäisenä luin S&S:ltä tilaamani Luovaa tekstausta-kirjan. Heti tuli hirveä himo hankkia kunnon mustekynä ja alkaa harjoittelemaan.

20170210_175544.jpg

Eräs rouva Turusta (minä) kokeili tälläisiä fontteja bullet journaliinsa. Suosittelen Luovaa tekstausta-kirjaa kalligrafiasta kiinnostuneille sekä bullet journalista innostuneelle, sillä bujon sivuja on aina kiva koristaa erilaisilla fonteilla.

144 sivua

51KHqdomSpL._AC_UL320_SR214,320_.jpg

A Silent voice-mangasta olen aiemmin kirjoittanut ainakin täällä. Sain loputkin osat sarjasta puolisolta ja päätin ahmaista tähän väliin neljännen osan. Suosittelen kaikille, joilla on jonkinlaista kokemusta kiusaamisesta ja/tai erilaisuudesta.

192 sivua

IMG_20170210_184439.jpg

Kuten aiemmin mainitsin, minulta jäi kesken Tuutikki Tolosen Mörkövahti, kun Bookbeat-palvelun tilaus päättyi. Kummia tapahtuu, kun äiti voittaa matkan Lappiin ja lapsia tulee vahtimaan mörkö. Neuvokkaat lapset Hilla, Kaapo ja Maikki näyttävät neuvokkuutensa. Mutta ketkä ovat puhuva kylpytakki ja näkymätön ääni?

Kirja jäi niin jännään kohtaan, että minun on pikimmiten etsittävä käsiini sarjan toinen osa Mörköreitti.

304 sivua

IMG_20170210_202610_678.jpg

Seuraavaksi tarkoituksenani on lukea loppuun Tommi Malmquistin Joka heti olemme yhä elossa.


11.2. 17.21

IMG_20170211_093340.jpg

Niin se flunssa hyydytti tätä lukumaratoniin osallistujaa. En jaksanut lukea Malmquistin kirjaa kovin montaa kymmentä sivua, kun jo nukhadin istualtani.

Ennen nukkumaanmenoa luin Leena Kirstinän kirjoittamaa Kirsi Kunnaksen elämänkertaa. noin 50 sivua.

Tänä aamuna oli ihan mökkihöperöolo, kun en ollut käynyt ulkona lääkärireissua lukuunottamatta sitten tiistain. Siispä lähdin kirjastossa käymään. Mukaan tarttui Mörkövahti-kirjan jatko-osa, Mörköreitti.

Päivällä luin 6o sivua Laura Gustafssonin Korpisoturi-kirjaa. Kuka muuten arvaa, mihin kohtaan Helmet-lukuhaastetta se sopii?

 

Sitten rupesimmekin leipomaan pullaa. Ruuanlaitossaja ja leipomisessa hurahtikin tovi ja sitten olikin lukumaraton ohi.

Mitä lukumaratonista siis jäi käteen?

Luettuja sivuja kokonaisuudessaan 770.

Kirjoja kokonaan luettu kolme.

Kesken jäi neljä.

Mitä opin tällä kertaa lukumaratonista?

Lukumaratonia varten kannattaa tehdä lukusuunnitelma. Välillä kannattaa lukea jotain kevyempää kuten sarjakuvia. Kirjastossa käyminen ja pullan leipominen sekä flunssa ovat kuitenkin hyviä syitä unohtua lukemasta.

Seuratkaa toki vielä muiden lukumaratoneja #lukumaraton

Karoliina Sallinen: Tee se itse vauva

tee-se-itse--vauva.jpg

Kokeilin Bookbeat-äänikirja ja e-kirjapalvelua kahden viikon ajan. Sinä aikana sain kuunneltua Tee se itse vauva-kirjan ja puolet Mörkövahdista. Jälkimmäisestä lisää, kunhan saan luettua sen loppuun.

Kirjassa Juha ja Usva ovat jo jonkin aikaa yrittäneet lasta, mutta kun raskaustestiin piirtyy kaksi viivaa, onkin se yhtäkkiä yllätys. Usva on boheemi hössöttäjä ja Juhan pedantti pilkunnysvääjä, joten kyseessä onkin mielenkiintoinen pariskunta.

Kirjassa vuorottelee kertojana Usva ja Juha. Luku on nimetty aina raskausviikon mukaan. Onkin mukavaa, ettei kirjassa ole pelkästään tulevan äidin näkökulmaa vaan nostetaan esiin tulevan isän huolet.

Äänikirja oli helposti kuunneltava. Hieno idea oli, että Usvan kertoessa oli naislukija ja Juhan osuutta luk mieslukija. BookBeatin äänikirja toimii mielestäni paremmin kuin Elisa kirjan, sillä turhia taukoja ei tule.

Kirjan on aikasemmin lukenut muun muassa Jokke ja Lukutoukan kirjablogin Krista.

Päivi Störgård: Keinulaudalla

keinulaudalla.jpg

Outi on nelikymppinen nainen, jolla menee hyvin. Hänellä on kiinnostava ura televisiossa, lahjakas aviomies ja heille syntyy lapsia. Hänen elämäänsä hiipii kuitenkin depressio, joka nielee kaiken.

Kirjassa vuorottelee mielenkiintoisesti vuoden 2012 sairaalajakso ja aiemmat tapahtumat. Ne avaavat lukijalle sairaala-arjen pysähtyneisyyttä ja sairauden kehittymistä.

Tätä kirjaa minun oli hankala lukea. Se tuli liian lähelle. Olin juuri hakenut kirjastosta sen, jotta voin tutustua mielen sairauksiin, mutta uppouduin kirjaan liikaa.

Iltasanomien jutun mukaan kirja pohjautuu kirjailijan omaan sairaushistoriaan. En uskokaan, että hän olisi muutoin onnistunut kuvaamaan yhtä voimakkaasti oireita.

Kirja on luettu myös muun muassa Kirjasfäärissä, Kirjavinkeissä ja Rakkaudesta kirjoihin-blogeissa.

Hannele Richert: Mitä sä täällä teet?

mita-sa-taalla-teet.jpg

Kaikki maahanmuuttajat eivät suinkaan ole pakolaisia, kuten median pöhinästä voisi luulla. Suurin osa muuttaa maahan rakkauden, työn tai opiskelujen perässä. Jokaisessa sarjakuvassa kerrotaan jonkun maahanmuuttaneen tarina sarjakuvan keinoin. Sarjakuvia on albumissa 15 ja niitä ovat piirtäneet albumiin mm. Annukka Mäkijärvi, Milla Paloniemi ja Reetta Laitinen. Osa sarjakuvista on julkaistu aiemmin Voima-lehdessä.

mita-sa-taalla-annukka-web.jpg

Sarjakuvien välissä on infosivuja maahanmuutosta. Suurimman ahaa-elämyksen sain Ruotsiin muuttaneen perheen tarinasta, joka joutui elämään paperittomana piilossa virkavallalta taistellessaan oleskeluluvan saamisen puolesta.

Tämä kirja olisi mielestäni sopivaa aineistoa jokaiselle yläkouluikäisen luettavaksi. Voisi avartaa näkökulmia.

 

 

Rachel Brathen: Yoga girl

20170130_175048.jpg

Rachel Brathen kertoo kirjassaan Yoga girl oman tarinansa, kuinka hän kehittyi tukholmalaisongelmanuoresta tasapainoa tavoittelevaksi joogaopettajaksi Aruballa. Lukujen välillä on eri ohjeita erilaisiin joogaharjoitteisiin.

Kirjan kuvituksena on paratiisimaisia maisemia Arubalta, joissa Brathen on eri jooga-asennoissa, suppaamassa tai meditoimassa. Liian monessa asenossa, kuten myös kannessakin, Brathen seisoo käsillään, jolloin reaktioni on lähinnä ”huh huh, itse en tuohon pystyisi.”

Brathenin polku joogassa on ollut hiljentymisestä dynaamiseen harjoitteluun ja siitä tasapainoa kohti. Ilmeisesti hän on tietämättään karismaattinen henkilö, koska on aina uusien luennointi-, opetus- ynnä muiden mahdollisuuksien edessä ihmeissään.

Kirja kannustaa kokeilemaan joogaa, mutta muistuttaa sekä dynaamisen että rauhallisen harjoittelun tarpeellisuudesta.