Maritta Lintunen: Stella

nor

Tartuin tähän kirjaan lukeakseni sen Kalevalaisten naisten lukupiiriä varten. En päässyt lukupiiriin, mutta kirjan ahmaisiin toissaviikonlopun aikana.

Liisa muuttaa maalta kaupunkiin käydäkseen luovan kirjoittamisen kurssia. Hän päätyy asumaan entisen laulajan, Sylvin, huoneeseen. Iltaisin Sylvi haluaa juoda vuokralaisensa kanssa teetä ja antaa elämänohjeita.

Liisan tarinan rinnalla kuljetetaan mukana Jurin tarinaa. Juri on leipiintynyt terveyskeskuslääkäri. Hän ajautuu vanhan pianon soitto harrastuksensa pariin päätymällä säestämään kihlattuaan.

Kirjan nimi Stella viitta Sylvin viimeiseen esitykseen, jonka jälkeen hänen laulajanuransa alkoi luisumaan alamäkeä. Kaikki kirjan henkilöt ovat omalla tavallaan hukassa ja räpiköivät saadakseen elämänsä hallintaan. Toiset onnistuvat paremmin kuin toiset.

Vaikka kirjassa liikuttiin useamman kertojan mukana, ei lukija jäänyt missään vaiheessa ihmettelemään, missä mennään. Kirjan luettuani jäin pohtimaan, ovatko unelmat vain lahjakkaille.

Mainokset

Turun kirjamessujen lippujen voittajat!

kirjamessut-2018_logo

Tulihan kirjamessulippuarvontaan osallistujia heti, kun mainostin sitä somessa. Suoritin juuri arvonnan random.orgin avulla.

Screenshot 2018-09-14 at 15.01.35 (1).png

Ensimmäinen voittaja on js. Hän oli vastannut kilpailuun seuraavasti:

Luetaan säännöllisesti ihan pienestä pitäen iltasatua. Joskus voi esimerkiksi autoon ottaa äänikirjoja mukaan tai silloin kotiin kun äidillä on flunssa tai kurkku kipeä.

Screenshot 2018-09-14 at 14.58.33 (1)

Toinen voittaja on Juha Pietilä, joka odottaa messuilta seuraavaa:

Heikki Kännön uuden Sömnö-kirjan esittelyä.

Onnea voittajille ja mukavia messuja itse kullekkin.

Pirkko Vekkeli & Ismo Loivamaa: Unohtumaton Ansa Ikonen

514_l_unohtumaton_ansa_ikonen_240

Pääsin viimein eroon lukujumistani! Jumin aukaisi junassa luettu Unohtumaton  Ansa Ikonen, vuonna 2009 julkaistu elämänkerta. Kirja oli lämmittänyt pitkään hyllyäni, kunnes päätin poimia sen matkalukemisiksi.

Ansa Ikonen syntyi 1913 Pietarissa. Perhe muutti pakoon Venäjän vallankumousta Suomeen. Ikonen opiskeli alunperin laulunopettajaksi, mutta kiinnostui sitten elokuvasta ja pyrki tuottajien puheille. Viimein ohjaaja Valentin Vaala kiinnitti Ikosen Kaikki rakastavat – komediaan, josta lähtikin sitten kuuluisa myytti Ansa Ikosesta ja Tauno Palosta.

Vaikka yleisö huumautui Palon ja Ikosen kemiasta valkokankaalla, oli Ikonen siviilissä naimisissa hiukan vanhemman näyttelijän Jalmari Rinteen kanssa. Rinne oli tahollaan naimisissa suhteen alussa, joten hiukan draamaakin tuli.

Päälle 250 sivuinen kirja valoittaa yhden Suomen kirkkaimman elokuvatähden elämää. Sääli, että hänen uransa hiipui vähitellen – vanhenevalle näyttelijättärille kun ei ollut rooleja kuten nuorille.

Tärpit vuoden 2018 Turun kirjamessuille + Arvonta

kyltit.jpg

Niin se syksy vaan tulee ja kirjamessut. Tässä postauksessa annan tärppejä jokaiselle kolmelle Turun kirjamessujen päivälle ja arvon messulippuja. Koko messsuohjelman löydät täältä.

Tänä vuonna teemamaana on Viro. Kuten viime vuonnakin sunnuntaina pääsee sisään ilmaiseksi Cosplay-asussa.  Lue lisää teemasta ja cosplay-kisasta täältä.

Perjantai 5.10.2018

11.00 – 12.00 Kuisti B-halli

Lukemalla kasvaa. Miksi ja mitä lukea vauvoille? Virossa on pojat on saatu lukemaan. Miten?

Vauvojen aivojen ja kielen kehityksestä. Sanna-Kaisa Talola. Vauvalorutusta: Lauri Seutu. Lue lapselle, tietoa neuvoloihin, Emmi Jäkkö, Lukukeskus. Kirjaston ja neuvolan yhteistyötä Valkeakosken kaupunginkirjastossa, Outi Vaskin ja Minna Edgren. Miten pojat on saatu Virossa lukemaan? Anne Kõrge. Vetäjänä Rauha Maarno.

12.20 – 13.00 Tieto B-halli

Vihapuhe. Mitä historia opettaa sen seurauksista.

Paneelissa käydään läpi historiallisten esimerkkien kautta toiseuttavan puheen kaavamaisuutta ja siten ennakkoluulojen takana vaikuttavia retorisia keinoja. Toisaalta käsitellään sitä, kuinka viha ja vaino eivät ole historian välttämättömyyksiä: myös nykyhetkessä voidaan vastakkainasettelua purkaa ja valita toisin. Marjo Kaartinen, Reima Välimäki, Maijastina Kahlos, Satu Lidman, Helena Ranta.

16.10 – 16.30 Onerva 2krs.

Taidevandalismi

Ines Lukkasen Taidevandalismi-kirjaan on poimittu 100 hersyvintä meemikuvaa samannimiseltä, supersuositulta meemisivustolta. Haastattelijana Katja Jalkanen.

Lauantai 6.10.2018

12.00 – 12.30 Kallas

Lavarunoilijana tunnettu Hanna Storm esittää runoja esikoisrunokokoelmastaan Kutsun itseni kylään.

Turkulainen runoilija ja performanssitaiteilija Hanna Storm esittää runoja voimakassäkeisestä mutta vähäeleisestä esikoisrunokokoelmastaan Kutsun itseni kylään.

14.50 – 15.20 Eino 2krs.

Paneeli: Äänikirjat – uhka vai mahdollisuus?

Muusa ry:n paneelissa keskustellaan äänikirjojen uhista ja mahdollisuuksista. Olli Lönnberg, Matleena Luukkonen ja Sari Forsström. Juontajat: Maiju Korkealaakso ja Helka Oksanen.

15.30 – 16.00 Fiore A-halli

Suomen kirjailijaliitto esittää: Kirjailijan lähteet

Millaista taustatyötä kirjailija tekee teostaan varten ja millaisia lähdeaineistoja hän käyttää luodakseen todentunnun? Miten lähdeaineistoja saa käyttää? Virpi Hämeen-Anttilan kanssa keskustelevat Harry Salmenniemi ja Asko Jaakonaho.

Sunnuntai 7.10.2018

11.30 – 12.10 Auditorio

Esko Valtaoja: Miksi kirjoitan?

Esko Valtaojalle kirjoittaminen on tapa tehdä parempaa maailmaa ja vähentää omalta pieneltä osaltaan tietämättömyyttä, toivottomuutta ja tylsistymistä.

12.10 – 12.50 Auditorio

Fantasia keskustelu

Mistä aineksista laadukkaat fantasiatarinat koostuvat? Maria Turtschaninoff: Maresin voima (Tammi), Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras (WSOY), Salla Simukka: Sammuta valot! / Sytytä valot! (Tammi) keskustelevat.

15.00 – 16.00 Auditorio

Cosplay asukilpailu

Tule ihastelemaan upeita asuja ja jännittämään, kuka voittaa tänä vuonna! Mukana myös yllätysohjelmanumero. Tuomarit: Anu Lehtonen-Sonkki, Johanna Sinisalo, Pauliina Peippo. Kilpailun juontaja: Salla Simukka.

 

Bibiliofiilin päiväunia arpoo kaksi kahden messulipun pakettia. Mikäli haluat osallistua kilpailuun, tutustu kirjamessujen ohjelmaan ja kommentoi tähän postaukseen, mitä odotat eniten Turun kirjamessuilta 2018. Aikaa kommentoida on 12.9.2018 saakka ja arvonta suoritetaan seuraavana päivänä. Onnea kilpailuun!

Eppu Nuotio: Anopinhammas

Anopinhammas

Olen koko kesän paahtanut lukien Leena Lehtolaisen Maria Kallio-dekkareita. Hyllyäni lämmittämään oli eksynyt Eppu Nuotion kirjoittama Neiti Marplemainen Anopinhammas, joka on toinen osa Ellen Lähteen tutkimuksia.

Ellen Lähde on kuusikymppinen leski, joka vaikuttaa enemmänkin tarkkailijalta, joka työntää nenänsä eri asioihin. Toisin kuin Maria Kallio-kirjoissa mysteeriä selvitetään verkkaisesti samalla elämästä nauttien milloin itseään peilin edessä kehuen, milloin espanjalaisen rakastajan syleilyssä.

Ellen kutsutaan ex tempore espanjalaissuomalaiseen hääjuhlaan. Mukavan juhlan jälkeen sulhasen äiti kuolee. Monen mutkan kautta Ellen päätyy selvittämään Sulhasen mummon parinkymmenen vuoden takaista epäselvissä tunnelmissa tapahtunutta kuolemaa.

Kirja sopii niille, jotka haluavat välipalalukemista tai niille, jotka eivät kestä muiden dekkarien synkkyyttä.

Jojo Moyes: Ne jotka ymmärtävät kauneutta

Ne_jotka_ymmärtävät_kauneutta.jpg

Alan pitää jo Jojo Moyesin kirjoja varmana nakkina, kepeinä lukuelämyksinä romantiikan saralla, vaikkakaan miehen nappaaminen ei ole naisen tärkein motiivi. Ne, jotka ymmärtävät kauneutta lähti kuitenkin tahmeasti liikkeelle, eikä lukemiseen tullut samankaltaista ahmimista kuin aiemmin Moyesin kirjoja lukiessa.

Sophie elää ensimmäisen maailmansodan aikaisessa miehitetyssä Ranskassa. Ainoana muistona rintamalle lähteneestä miehestään hänellä on taulu, jonka mies maalasi hänestä heilastelun alkuaikoina. ”Tyttö, jonka jätit taaksesi”-taulun ympärille kietoutuu koko kirjan tarina.

Sophie joutuu kestitsemään saksalaisia joukkoja ja sietämään komentajaa, joka ihailee taulua ja sen naista. Toisaalla vuonna 2006 Englannissa Liv Hallstonin seinällä riippuu juuri tuo taulu. Vaikka hän onkin melkein vararikossa, hän puolustaa käräjillä oikeuttaan omistaa taulu, jonka nainen antaa hänelle katseellaan voimaa.

Moyesin taito on kirjoittaa kaksi erilaista tarinaa ja sitoa tarinat yhteen muutenkin kuin taulun kautta. Välillä minua ärsytti lukiessa päähenkilöiden itsepäisyys. Toisaalta hyvä, että kirja nostattaa esiin tunteita.

Minna Canth: Työmiehen vaimo

9789510425398_frontcover_final.jpg

Viime kesänä kävin katsomassa Minna Canthin Työmiehen vaimo-näytelmän Jyrkän kesäteatterissa. Kirjoitin siitä täällä. Päätinkin lukea ensimmäiseen tämän vuoden klassikkihaasteeseen juurikin tuon Canthin näytelmän.

Olen aiemmin luullut, että näytelmien lukeminen olisi jotenkin vaikempaa kuin romaanien. Näytelmä tempaisikin minut mukaansa ja luin 142 sivuisen kirjan yhdeltä istumalta.

Kirjan työmiehen vaimo, Johanna menee naimisiin Riston kanssa, joka tuon aikaisen lain mukaan saa haltuunsa Johannan ennen avioliittoa hankkimat säästöt. Vuodessa rahat on juotu ja Johanna joutuu elämään kädestä suuhun. Siinä missä Johanna vaikuttaa kohtaloonsa alistuneelta, Riston entinen rakastettu, romanityttö Homsantuu on tulta ja tappuraa yrittäessään pistä Ristolle kampoihin.

Canth on ollut tekstissään vuonna 1885 ollut edistyksellinen kohdistaessaan huomion naisten oikeuksiin, mutta myös siinä, että hän nostaa romanin yhtäläiseksi henkilöhahmoksi muiden kanssa. Näytelmässä on mukana myös Vappu, joka kommentoi tapahtumia kuin olisi Canthin ääni.

Olisi mielenkiintoista lukea, millaisen vastaanoton edistyksellinen näytelmä on saanut aikanaan. Näytelmän avulla Canth on osallistunut aikanaan poliittiseen keskusteluun.