Tove Jansson: Farlig midsommar

Tämä kirja on todellinen hyllynlämmittäjä! Goodreadsin mukaan Tove Janssonin Farlig Midsommar eli Vaarallinen juhannus on ollut minulla kesken jo vuodesta 2016. Siksipä jouduin aloittamaan kirjan heti uudelleen. Varmastikin yksi syy taukoon on ollut ruotsinkieli, mutta myös se, että yhdessä vaiheessa kirja oli kadoksissa pitkään ja löytyi lopulta Jyväskylästä!

Muumilaakso hautautuu hyökyaallon alle ja Muumiperhe löytää itsensä teatterista, josta on pitänyt huolta teatterirotta Emma. Muumipeikko ja Niiskuneti joutuvat muista erilleen vietettyään yön puun oksilla ja Pikku Myy ajelehtii korissa pois. Kaikki kääntyy kuitenkin lopulta hyväksi, kuten kaikissa Muumitarinoissa.

Kirjaa lukiessani pohdin, miltä juhannustaiat ja -kokko ovat vaikuttaneet ulkomaisista lukijoista. Ovatko ne näyttäytyneet yhtenä Muumien hassutuksena?

En todellakaan ymmärtänyt kaikkea lukemaani, mutta pysyin kärryillä juonesta ja tunnelmassa. Onkin sääli, että olen kirjoittanut aikanaan ihan OK arvosanan ruotsista ja lukenut yliopistoaikana ruotsinkielisiä tenttikirjoja ja nyt kieli on näin ruosteessa. Suosittelenkin ruotsin preppaajille matkaa tuttuihin Muumi-tarinoihin.

Joillekkin Muumi-kirjat voivat mennä Helmet-lukuhaasteen kohtaan 32. Kirja on alun perin julkaistu kielellä, jota et osaa.

Tove Jansson: Taikatalvi

Olen nyt lukenut Muumi-kirjoja satunnaisessa järjestyksessä lähinnä sen hetkisen mielentilan mukaan. Kiinnostuin tästä kirjasta luettuani jostain, että Tuutikki hahmo olisi ollut Janssonin kumppanin Tuulikki Pietiläisen kuvaus.

Muumit syövät mahansa täyteen kuusenneulasia ja painuvat sitten talviunille. Jostain käsittämättömästä syystä Muumipeikko kuitenkin herää keskellä talvea. Muumipeikko ihmettelee lumea ja pimeyttä eikä pidä näkemästään. Yhdessä Tuutikin ja myöskin talviunilta heränneen Pikku Myyn kanssa hän oppii vähitellen pitämään talvesta.

Teksti on taattua Janssonia, joka on vastannut myös kirjan kuvituksesta. Suosittelen Muumi-kirjojen ja sarjakuvien lukemista kaikille, jottei ainoaksi Muumi-näkökulmaksi jäisi 90-luvun animaatio.

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

Tartuin klassikkohaasteeseen, kun haasteen loppumiseen on enää alle kaksi viikkoa. Tarkoitukseni oli lukea keskeneräisenä kotona lojuva Tove Jansssonin Farlig midsommar ja harjoitella ruotsia, mutta kirja oli karannut jonnekin. Siispä kirjastoon ja lainasin sieltä Tove Janssonin Muumipappa ja meri, jonka nimi vie kummasti Hemigwayn Vanhus ja meri-kirjaan, jota en surukseni ole lukenut.

Muumipappaa vaivaa levottomuus, joka ei meinaa lakata. Koko perhe seilaa Seikkailu-veneellä saarelle, jonka majakanvartijaksi Muumipappa ryhtyy. Mammaa vaivaa koti-ikävä, mutta hän koittaa peittää sen papalta. Muumipeikko kokeilee hetken asua ulkona poissa vanhempiensa jaloista ja käy öisin katsomassa myrskylyhdyn loistessa merihevosia ja Mörköä. Pikku Myy tuntuu sopeutuvan joka paikkaan.

Kirjan teeman luulisi äkkiseltään olevan keski-ikäisen miehen levottomuus ja se, että koti tuntuu enemmän kodiltaa vasta, kun on käynyt kaukana. Kuitenkin mielestäni Muumipeikon yölliset seikkailut ansaitsevat tulla tarkastelluiksi. Mörköä karsastetaan jo kirjan alusta saakka. Möröllä ei ole koskaan ollut ystäviä. Oman teoriani mukaan Mörkö yrittää hymyillä, mutta hänen hymynsä näyttää ennemminkin irvistykseltä. Muumipeikkoa kiehtoo kauniit merihevoset, jotka kuitenkin tuntuvat pilkkaavan häntä. Vasta kirjan lopussa Muumipeikko ymmärtää, ettei Mörkö tule hänen luokseen myrskylyhden takia, vaan ystävyyden.

Annoin kirjalle Goodreadsissä viisi tähteä, sillä mielestäni tämä on ajaton klassikko. Kirja sopii myös Helmet-lukuhaasteen kohtiin Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta, käännöskirja, suomalainen klassikkokirja ja kirja, jossa kukaan ei kuole.

Jokken kirjanurkka vertaa merihevosia Niiskuneitiin.

Lukutoukan kulttuuriblogin Krista pelkäsi pienenä kalastajaa. 

Ei vain mustaa valkoisella-blogissa Tiina näkee kirjan melankolisena ja filosofisena.

 

Kevät tulee + arvonta

Meidän kodin lähellä on aivan uskomattomat ulkoilumaastot. Vielä on katupölyä, mutta vähitellen se kevät tulee. Olen ottanut muutamia kuvia ulkoillessani ja seurannut kevään tuloa.

Lauantaina näin kevään ensimmäisen pörriäisen. Maanantaina taas luulin ensin nähneeni jonkun viikset lojumassa maassa, kunnes tajusin sen olevan karvamato. Ulkoilukaverini tökkäsi sitä ja mato meni pienelle kerälle.

Vaikka maa on vielä moninpaikoin kuivakan oloinen,kukkasetkin puskevat jo maasta.

Kevään kunniaksi on aika polkaista käyntiin arvonta. Olin jo aiemmin ostanut kovakantisena Tuula Karjalaisen kirjoittaman Tove Janssonin Tee työtä ja rakasta- elämänkerran. Maanantaina sain saman kirjan pokkariversiona Akateemisen kirjakaupan aamiaistilaisuudesta. 

Päätinkin siis arvioida lukemattoman Tee työtä ja rakasta-pokkarin. Vastaa siis kommenttiboksiin seuraaviin kysymyksiin:

1. Kuka on lempi Muumi-hahmosi?
2. Mitä odotat eniten keväässä/kesässä?
3. Muista myös laittaa mukaan toimiva mailiosoitteesi, jotta mahdollisen voiton sattuessa kohdalle, saan sinuun yhteyden.

Kilpailuaikaa on sunnuntaihin 10.4.2016 klo 18 saakka. Voittaja julkaistaan maanantaina 11.4 klo 10 tässä blogissa.