Yhdeksänvuotias Alfred on unohdettu lapsi. Hän asuu isänsä kanssa, muttei isä ole koskaan läsnä. Hän on joko työmatkalla tai pötköttää sohvalla antamatta huomiotaan pojalleen. Nytkin isä on matkalla, unohtanut jättää ruokarahaa, ruokaa tai maksaa sähkölaskua. Kaiken lisäksi Alfred on uneton.
Eräänä yönä Alfred asettuu eteisen lattiaallee tavoittelemaan unta. Sanomalehden mukana tipahtaakin omena ja villasukat. Kuka ne tiputti? Sitä selvittäessään Alfred ajautuu uuteen, alkaa lähettää radiolähetyksiä ja tutustuu sanomalehdenjakaja Amandaan. Sympaattinen tarina kertoo unohdetetuista lapsista. Surullista tässä onkin, että heitä oikeastikin on, muttei heillä ole omaa Amandaa auttamassa.
Kirjan lasten ja nuorten Finlandia palkinto on ansaittu. Kieli on sujuvaa, tarina koskettava ja liikutti minua. En muista milloin olisin viimeksi itkenyt kirjan parissa. Iso suositus tälle kirjalle.
Laitoin kirjat Helmet-lukuhaasteen kohtaan 37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa.