Syksyn menovinkkejä

Kuva: Salla Koskialho

Olen aiemminkin tehnyt postauksia Turun kirjallisista menovinkeistä. Tässä postauksessa vinkkaan siis tapahtumia, joihin olen itse menossa tai joihin menisin, jos mahdollisuus olisi. Turku on kuitenkin sen verran rikas kulttuurikaupunki, etten saa kaikkea upeaa vinkattua samassa postauksessa. Jos jokin vinkki jää puuttumaan, niin huudelkaa toki kommenteissa!

Kesällä minua haastatetliin Kulttuurikorttiin liittyen. Kirjastokortti Turussa toimii siis myös kulttuurikorttina, jolla pääsee kokemaan monenlaista kulttuuria halvemmalla tai jopa ilmaiseksi. Haastattelu julkaistiin lyhennettynä elokuun lopulla turkulaisiin koteihin jaettavassa Turkupostissa. Teksti vaikutti ihan propagandalta tai ostetulta mainokselta, vaikka se olikin juuri minun suustani poimittua. Minkä sille voi, jos kerrankin on tyytyväinen johonkin palveluun. Koko haastattelun voit lukea täältä.

Uusimmassa kulttuurikortti-uutiskirjeessä vinkattiin muun muassa Seikkiksessä esillä olevaa Pikku Kakkosen juhlanäyttelyä, museoalennuksia sekä 17.9 järjestettävää Turun päivää. Lisää Turun päivän ohjelmasta täällä.

Kulttuurikorttilaiset pääsevät myös ilmaiseksi filharmonisen kenraaliharjoituksiin. Lue lisää täältä.

Turun kaupunginkirjasto on jälleen täynnä mielenkiintoisia tapahtumia. Mainitsin edellisessä postauksessani lukupiirit, joissa aion käydä syksyn aikana, mutta muistakaatte toki myös kaupunginkirjaston lukupiirit.

Kirjastolla on myös paljon mielenkiintoisia luentoja.  Itseäni kiinnostaa muun muassa Maamme. Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria-, Historia nyt!– sekä Uskontoja ja katsomuksia- luentosarjat.

Mikäli historiaan liittyvät luennot kiinnostavat, niin suosittelen  myös Sinivalkoista humanismia-luentosarjaa, joka järjestetään Aboa Vetuksessa 26.10-31.11 tiistaisin 17-19. Allekirjoittanut saattaa olla pitämässä jonkun luennon siellä. Saa tulla tuijottamaan painostavasti. Tapahtuman FB-sivu.

Jos minulla olisi mahdollista ottaa vapaaehtoistyötä, niin alkaisin lukulähetiksi. Infoa lukulähettinä toimimisesta voi saada muun muassa pääkirjastolta 11.9, 16.10, 13.11 ja 11.12 klo 17-18.30.

Lisää kirjaston syksyn tapahtumista voit lukea täältä.

Toinen hyvä lähde tapahtumille Turussa on Turun Aika-lehti, jonka voi napata mukaan muun muassa pääkirjaston tuulikaapista tai tsekkailla täältä.

Lopuksi museoiden ystäville vahva suositus seurata Twitterissä ja Instagramissa Museomursuja. Allekirjoittanut ei ole ainoa, jolla on lusikka siinä sopassa.

Kooste Turun kirjamessuista 2016

Olin Turun Kirjamessuilla perjantaina ja lauantaina. Tarkoitukseni oli olla myös sunnuntaina, mutta väsymys voitti. Sunnuntaina luin muun muassa Paperi T:n loppuunmyytyä Post alfa-runokokoelmaa.

Kiitos syksyn ja kaamoksen päässäni, en  jaksa kirjoittaa yhtä kattavaa messuraporttia kuin aiemmin. Sen sijaan voitte nauttia oheisista fiilistelyistä kuvineen ja huomioineen.

Hämmennystä aiheutti bibliofiilille alueen kirjastopalvelujen Halloween-teema ja tapa heruttaa kirjoja. Tuossa kärryssä oli näkösällä kirjoja, mutta niitäpä ei saanut mukaan rahallakaan, kuten monia muita paikan päällä olleita opuksia. Kärryn tarjonnalla yritettiin houkutella kirjastoon.

Vaikean paikan eteen jouduin, kun piti valilta paras kirjastosta lainaamani kirja. Kirjoitin ensimmäisen mieleeni tulleen, vaikka olenkin vuosien saatossa lukenut kirjastosta ainakin miljardi kirjaa. Tutustu kirjastopuolueeseen (täällä).

Animalian ständillä koin tarvetta selitellä sitä, miksen ole vegaani (juusto <3). Jäin kuitenkin himoitsemaan söpöä possukangasmerkkiä. Olisi pitänyt ostaa se.

Joka vuosi Turun kirjamessuilla kohtaan jotain pelottavaa. Kerran oli Risto Räppääjä ja nyt taas tämä oranssiotus. Väittivät sen olevan kiltti, mutta näettekö nuo hampaat? Aurapuppets-nukketeatterifestivaali on tulossa ja nukketeatteria voi tilatakin, jos uskaltaa.

Tässä on kuva Paperi T:n haastattelusta. Oikeasti minun piti laittaa kuva tähän Kalenterikarjusta kertomassa Pojatkin lukee-kampanjasta, mutten löytänyt ko. kuvaa. Tärkeä tieto on, että hänellä oli siniset, ei valkoiset, tennarit. Siis Kalenterikarjulla ei Paperi T:llä. Hänen kenkiään en katsonut.

Hämmentävää onkin, että menin seuraamaan useampaa ohjelmaa sen perusteella, että lavalla oli joku Twitteristä tuttu. Kävin muun muassa lauantaina katsomassa Kari Hotakaisen haastattelun, koska häntä haastatteli Twitter-tuttuni Antti Arnkil. Myöhemmin samana päivänä Twitteristä tuttu Kata Melander kertoi esikoiskirjaprojektistaan Type&Tell-osastolla.

Perjantaina osallistuin myös ruokamessujen puolella Sokos Wiklundin järjestämään sushikouluun. Oli pirun hauskaa. Kohtelin kuulema sushia liian kovakouraisesti. Onnistuin myös polttamaan leikkuulaudan. Sushit kuitenkin kelpasivat puolisolle. En ehtinyt niistä ottaa kuvia, kun menivät niin nopeasti.

Jostain syystä en löytänyt tähän hätään kuvia lauantailta. Lauantaihin liittyi kovasti tunne hapenpuutteesta A-hallissa, hyvä olut ja väsymys.

Huolellisen eksymisen jälkeen kävin olut tastingissa, jossa verrattiin eri olutlaatujen ominaisuuksien esiintuloa normaalin tuopin ja Spiegelau-lasin välillä. Opin oluen maistelusta muun muassa sen, että kirjamessuilla nautittu alkoholi tekee olon huonoksi ja höllentää kukkaron nyörejä, vaikka maku olikin mitä mainioin.

Kirjabloggajat kirjastojen puolesta

Kirjastossa voi ottaa kuvia tärkeänä päivänäkin.

Tänään 15.7.2015 kirjabloggaajat tempaisevat kirjastojen puolesta julkaisemalla itsestään kuvan valitsemansa kirjaston edessä. Tempauksella kirjabloggaajat tahtovat osoittaa tukensa kirjastoille, kannattaa kirjastojen ja kirjastolain säilyttämistä sekä tuoda näkyvyyttä kirjastoille. Enemmän aiheesta sekä linkkilista osallistujien blogeihin löytyy La petite lectrice –blogista.

Itselläni ei Iisalmen matkan takia ollut aikaa ottaa uutta kuvaa kotikirjastoni eli Turun kaupungin pääkirjaston edessä. Sen sijaan jaan teille kuvia hääpäivästämme, jollloin otimme nk. viralliset kuvat kirjastolla. Kuvat on ottanut Aake Kinnunen.

Olen käynyt kirjastoissa pienestä pitäen. Muistan joskus lainanneeni kirjastoautosta 30 kirjaa, joiden kotiin raahaaminen oli työn takana. Kirjastotädit tunsivat minut nimeltä. Vielä kotona asuessani kirjahyllyni ei kasvanut niihin järkyttäviin mittoihin, mihin se nyt on kasvanut.

Turussa asuessani kirjaston käyttämiseni on hiukan muuttunut. En enää kanna kotiin niin hirvittäviä määriä luettavaa kerralla. Saatan viettää aikaa kirjastossa lukien, pläräten kirjoja tai tehden töitä.  Nykyään kirjastot eivät olekaan vain kirjojen lainaamista varten, vaan siellä voi myös hengata lautapelejä pelaten. Joillekkin se voi olla ainoa paikka, jossa  Kesän ajan Turun kaupungin pääkirjastosta on voinut lainata myös polkupyöriä.

Kuten kuvista näkyy, Turun kaupungin pääkirjasto on arkkitehtuurisesti hyvinkin kuvauksellinen. Wikipedia tietää kertoa, että kaupungin pääkirjaston vanha puoli on valmistunut vuonna 1903 ja oli kolmas kirjastotalo Suomessa. Turkua ennen kirjastotalonsa olivat saaneet Rauma ja Helsinki. Uusi puoli valmistui vuonna 2007.

Kuva: mataleena.blogspot.com

Kirjastorakennuksen sisäpihalla seisoo Miina Äkkijyrkän iso keltainen vasikka. Vanhan kirjaston puolella on taideteoksia ja uuden kirjaston puolella vaihtuvia näyttelyjä. Kirjastossa hengailun lomassa voi piipahtaa kahvilla Cafe Siriuksessa.

Maalla asuessani kirjasto oli henkireikäni, joka tarjosi pakopaikkoja todellisuudesta kansien välissä. Kaupungissa kirjasto on hengähdystauko sykkeessä ja kiireessä. Kirjastolaki takaa kirjastoverkon kattavuuden ja ammattitaitoisen henkilökunnan. Kirjastojen monipuoliset ja laajat palvelut on säilytettävä jatkossakin.