Anni Saastamoinen: Depressiopäiväkirjat

depressiopaivakirjat.jpg

Anni Saastamoinen aka Saastis on minulle tuttu Twitteristä, jossa hän ihkuttaa norppia ja opettaa kansalle savoa. Kesällä häneltä ilmestyi Ylen Areenaan Depressiopäiväkirjat-podcast. Kuuntelin sen tuoreeltaan läpi. Saastamoinen toimii hyvin sukupolveni äänenä ravisuttamassa normeja ja riisumassa mielenterveysongelmien stigmoja.

Siinä missä podcastit olivat samaistuttavaa kuunneltavaa Turun kirjamessujen aikaan ilmestynyt Depressiopäiväkirjat-kirja ravisteli eri tavalla. Vaikka siinäkin kuvattiin sitä, kuinka masennus vie värit maailmasta, jäi minulle mieleen siitä vihaisuus. Masennus voi ilmentyä myös ärtyneisyytenä. Olen itsekin ollut moneen kertaan vihainen järjestelmälle. Niin paljon masentuneen oletetaan jaksavan sukkuloida byrokratian viidakossa saadakseen itselleen hoitoa.

Yritin kuvitella kirjaa sellaisen kouraan, joka ei ole koskaan ollut masentunut. Sen takia varmastikin kirjassa on masentuneisuutta mittaava BDI-testi ruodittuna sekä vinkkejä, kuinka läheisen masennukseen tulisi suhtautua. Saastamoisen tarinassa huomaa paljon suomalaista sisua, jossa selvitä yritetään vaikka sitten pää kainalossa.

Jollet lue tätä kirjaa, kuuntele edes podcastit. Ne ovat sen verran lyhkäisiä, että ne jaksaa kuunnella vaikkapa putkeen.

Kuuntele Depressiopäiväkirjat podcastit Areenasta.

Mainokset

Emmi Nieminen & Johanna Vehkoo: Vihan ja inhon internet

vihan-ja-inhon-internet

Alunperin kuulin tästä teoksesta twitterissä. Muutama twitter-tuttuni on mainittu tässä kirjassa, joten kiinnostuin. Olen aiemmin lukenut hiukan Joe Saccon sarjakuvajournalismia. Niemisen ja Vehkoon kirja on tietääkseni ensimmäinen suomalainen sarjakuvajournalistinen teos.

Twitterissä joutuu välillä blockkaamaan trolleja ja muita häiriköitä. Jotkut joutuvat enemmän häirinnän kohteeksi kuin toiset. Itse olen kerran saanut mailia MV-lehdeltä, mutta onneksi heidän palautettaan ei tullut sen enempää. Joillekin häiriköt perustavat muun muassa valetilejä ja uhkaavat internetin ulkopuolella selvittämällä yhteystiedot. Kunnollista lainsäädäntöä ei ole vihapuheelle. Jos joku ”toivoo, että toinen raiskataan kuoliaaksi” ei tappouhkausta pakosta tutkita tarpeeksi.

vihaninhoninternet_juliste_144dpi_rgb

Vihan ja inhon internet on iso kirja kooltaan ja aiheeltaan. Tiputin kirjan kertaalleen kädestä ja kynsi katkesi kirjan osuessa siihen. Pidän Niemisen ilmavasta taiteesta ja Vehkoon perinpohjaisesta tutkivasta journalismista. Kirja ei ole pelkkää tarinaa uhreista, vaan se yrittää ymmärtää myös syyllisiä. Ikävä kyllä esiin nousevat syrjäytyminen ja naisviha.

Moni vihapuhetta ja uhkauksia syytävä perustelee puheitaan sananvapaudella. Viime vuosina on Yhdysvalloissa piilouduttu juuri sananvapauden taakse, kun suusta pomppii sammakoita. Niin täälläkin nykyään. Kuitenkin uhkailu ja vihapuhe saavat kohteensa pelkäämään hyvinvointinsa puolesta. Onneksi on Niemisen ja Vehkoon kirja tekee tätä ilmiötä näkyväksi.

 

Paperi T: Post alfa

IMG_20161001_133136.jpg

Pojatkin lukee-kampanjan myötä päädyin seuraamaan somessa Kalenterikarjua. Siviilielämässään Kalenterikarju toimii Kosmos kustantamon viestintävastaavana, joten ehkä juuri siitä syystä tuntui, että Paperi T:n runokirjaa hypetettiin silmissäni.

Kävin kurkkaamassa Turun kirjamessujen ensimmäisenä päivänä Rosebudin pöydässä ko. kirjaa, mutta 25€ runokirjasta, josta en ollut ihan varma tuntui suolaiselta. Illalla Internet kertoi painoksen olevan loppuunmyyty. Seuraavana päivänä lampsinkin ensimmäiseksi hakemaan ko. kirjan ja tsekkasin sunnuntaina messuista väsyneenä kirjan.

Kirjan ilmestyttä Twitterfeedini täytti myös hashtag teeomapapruruno. Lisää siitä tästä Nyt-liitteen jutusta.

Tätä runokirjaa painaessa ei ole säästelty painomustetta, sillä koko opus on valkoista mustalla. Isoja kirjaimia ja välimerkkejä ei ole ja kansilaipioin esittelytekstin paikalla on pitkän pitkän virke täynnä ajatuksen virtaa.

 

kun saan unen päästä kiinni

puristan

kunnes se muuttuu siniseksi

 

Kirjassa on paljon myös ajankuvaa: asioita ja sanoja, jotka eivät ehkä aukea myöhemmin. Sen takia uskoisinkin tämän  runokirjan olevan sopiva esine aikakapseliin kuvastamaan tätä aikaa.

Ja kyllä! Myös SE nenäkakkaruno löytyy. En kopioi sitä tähän vaan saatte itse etsiä kirjan käteenne ja kokea sen!

Mutta kaiken kaikkiaan. Kaikesta hypestä huolimatta, nautin tästä runokirjasta ja palaan siihen vielä uudelleen.