Nyt alkaa vähitellen tuntua, että lukujumi olisi menossa pois! Luin toukokuussa kymmenen sarjakuvaa sekä kaksi äänikirjaa. Niiden lisäksi on useampi muu kirja hyvässä vauhdissa. Listaa kortistaa myös yksi sarjakuva, jota ei löytynyt Goodreadsistä.
Kesän alkua on ilostuttanut Kirjagraminkesäkisa, jota suoritetaan pareittain. Ensimmäisenä tehtävänä oli lukea parin kanssa kirjat, joiden kirjailijat ovat maantieteellisesti mahdollisimman kaukana toisistaan. Pian selviää miten kävi! Lisäksi kisassa on paljon bonustehtäviä.
Ostin noin kuukausi sitten mainiosta Alfa Antikvasta kasan Roger Leloupin Yoko Tsuno-sarjakuvia. Muistoissani ole lukenut niitä mahdollisesti mökillä kesällä. Yoko on oikea voimanainen: jossain albumissa hän mainitsee olevansa reportteri, mutta sen lisäksi hän ohjelmoi tietokoneita, ajaa lentokoneella ja avaruusaluksella sekä matkustaa ajassa. Yoko on mielestäni hyvä roolimalli ja suosittelen sarjakuvan lukemista vähintäänkin kasvaville tytöille.
Lisa See: Lumikukka ja viuhka
Kuuntelin tämän lukupiiriin ja millainen kokemus se olikaan! Lilja syntyy 1800-luvun Kiinaan, jossa naisen tehtävänä on synnyttää poikalapsia ja kärsiä jalkojen surkastuttamisesta. Kirjassa ei ole pääosassa naisen ja miehen suhde, vaan Liljan ja Lumikukan ystävyys. Oliskin mielenkiintoista lukea, kuinka järjestetystä ystävyydestä kasvaa elämänpituinen taival. Moitteita kirjalle toistosta.
Eduourd Loius: Ei enää Eddy
Onneksi tämä kirja oli lyhyt! Pienen kylän kasvatti Eddy kärsii naismaisista piirteistään ja yrittää peittää homoseksuaalisuuttaan. Oma perhe ja muu kylä käyttäytyvät huonosti häntä kohtaa. Koko kirjan ajan oli huono mieli Eddyn puolesta.
Törmäsin Yoko Tsunoon kirjastossa – enkä kyllä olisi jotenkin osannut tarttua… Mutta esittelysi kyllä herätti kiinnostukseni!
Kirjagraminkesäkisaa on kyllä ollut ilo seurata, vaikka en itse osallistukaan! Kiva, että lukujumikin alkaa hellittää. Niin se aina lopulta tekee, vaikka joskus usko meinaa loppua, jos lukeminen takkuaa pidemmän aikaa.
Ei enää Eddy tavallaan kiinnostaa, mutta juuri tuo synkkyys on saanut kuitenkin olemaan tarttumatta. Eipä sillä, että aina kirjoista tarvitsisi tulla hyvä mieli, mutta viime aikoina sitä kieltämättä on kaivannut.
Olen kyllä koko ajan varmempi, että Edouard Louisin kirjat ei ole minulle… Lisa Seen kirjoja luin joskus aikaan ennen blogia ja Lumikukka ja viuhka on jäänyt hyvin mieleeni, oli minulle iso lukukokemus monin tavoin. Harmittaa, ettei Island of Sea Womenia ja Tea Girl of Hummingbird Lanea ole suomennettu ja mulla on nyt vähän jumitusta enkkuäänikirjojen suhteen 😞
Kirjagram ei ole mulle kovinkaan tuttu, enemmän pyörin instassa koirien ja 90 pv morsiamien takia 😅