Makoto Shinkai & Ranmaru Kotome: Your name

51HZogek5eL._SX331_BO1,204,203,200_.jpg

Vaikken olekaan nähnyt Your name-animea, tartuin silti odottavin mielin samannimiseen kolmiosaiseen mangaan. Ensimmäisessä osassa maaseudulla asuva Mitsuha ja Tokiossa asuva Taki huomaavat vaihtavansa kehoja. Siitä kuinka tyttö ja poika vaihtavat kehoja olisi voinut toki repiä pidemmältikin huumoria, mutta asian käsittely jää ensimmäiseen osaan.

Toisessa osassa nimittäin selviää, joten joka laittaa pakan sekaisin. Taki huomaakin, että häntä tarvitaan pelastamaan kylällinen ihmisiä. Taki ja Mitsuha haluaisivat kohdata, mutta helpommin sanottu kuin tehty.

Your name-mangan piirrostyyli miellyttää ainakin minun silmääni. Senkin vuoksi tarina on nopeasti luettu. Seuraavaksi tarkoituksena on tutustua itse elokuvaan.

Mainokset

Stephen King: Revolverimies

9789513150945_frontcover_final_original.jpg

Stephen Kingiä on kehuttu paljon. Kysyin viime vuoden puolella Twitterissä listaa must read Kingin kirjoista. Listaahan tuli, kuten myös aloittamisen lykkäämistä. Puolisoni on ahminut Kingin Musta Torni-sarjan ja pitihän meidän käydä se katsomassakin leffateatterissa. Yritin saada puolisoa kirjoittamaan postauksen tänne leffan jäljiltä, mutta se jäi

Anyway. Tartuin siis suosituksesta Musta torni-sarjan ensimmäiseen osaan. King taitaa kuvailevan tyylin ja kirjaa olisi ollut hauska lukija, mikäli olisin välittänyt hahmoista tai edes western-genrestä.

Kirjan ytimessä oli Revolverimies, joka yritti saavuttaa edellään kulkevaa Mustiin pukeutuvaa miestä. Missään kohtaa ei kerrota, miksi he ovat vihollisia. Matkan aikana mukaan tarttuu jostain toisesta maailmasta tullut poika, joka mielestäni on kitisevä maanvaiva.

Sain kahlattua kirjan loppuun. Kingin kirjaksi se onkin ohut, vain 244 sivua. Kun totesin puolisolleni, ettei minua kiinnosta lukea enempää Musta torni- sarjaa, hän muistutti, että King oli kirjoittanut ensimmäisen osan nuorena tarkoituksena jättää sen yhteen osaan. Seuraavat osat olisivat täyttä timanttia.

En ole varma jatkanko siis jossain vaiheesa Musta Torni-sarjan kanssa painimista vai kokeilenko jotain muuta Kingin kirjaa. Vaikken välittänytkään Revolverimiehen tarinasta, oli Kingin tekstiä kuitenkin miellyttävä lukea.

Jojo Moyes: Parillisia ja parittomia

parillisia-ja-parittomia

Yksinhuoltaja Jess Thomasin arkeen kuuluu rahasta ja lapsista huolehtimista. Töitä on tehtävä niin paljon, ettei lasten kanssa ehdi viettää tarpeeksi aikaa. Tanzie-tytär saa mahdollisuuden osallistua matematiikkaolympialaisiin, mutta miten matka taitetaan toiselle puolelle maata?

Ed Nicholls on it-velho, joka onnistuu sössimään sekä avioliittonsa että uransa. Hän huomaa Jessin perheineen tien poskessa ja tarjoutuu kuskaamaan heidät aavistamatta, millaiseksi kyseinen road trippi osoittautuu.

Jojo Moyesin chick litt vei taas mukanaan. Olen pohtinut, mikä erottaa Moyesin kirjat muusta romcom-kirjallisuudesta. Sanoisin, että ehdottomasti elämänmyönteisyys. Lisäksi tuntuu, etteivät hahmot ole tyhjäpäitä, joiden elämäntarkoitus on löytää rakkautta. Näiden hahmojen mukana haluaa oikeasti viettää aikaa.

Suosittelen kirjaa kaikille, jotka ovat jo luovuttaneet chick litin suhteen.

Eve Hietamies: Puolinainen

lataus.jpeg

Nautittuani kovin Paavo ja Antti Pasasen seikkailuista, joita olemme saaneet seurata trilogian verran (Yösyöttö, Tarhapäivä ja Hammaskeiju), päätin tutustua Eve Hietamiehen muuhunkin tuotantoon. Soljuvaa tekstiä tämäkin, vaikkakaan ei yllä Pasasten seikkailujen kutkuttavalle tasolle.

Ilona ja Iivari ovat jo parin vuoden ajan yrittäneet saada lasta. Kuitenkin joka kerta alkuinnostuksen jälkeen lapsi on tullut ulos. Ilona taistelee katkeroitumista vastaan. Vähitellen alkaa tuntua, että elämästä on mennyt kaikki värit pentutehtailun aloittamisen vuoksi.

Hietamiehellä on taito saada lukijat puolelleen. Nopean googlauksen perusteella kovon moni muu ei ole blogannut kirjasta. Lillin kirjataivas-blogissa kerrottiin kirjan aiheuttaneen pettymyksen, kun kyseessä ei ollutkaan hauska kirja kuten Pasastrilogia. Itse kallistun samalle kannalle. Vaikka aihe on tärkeä ja teksti kuljettaa, en innostunut kirjasta yhtä paljon kuin aiemmin lukemistani Hietamiehen kirjoista.

Leena Lehtolainen: Ensimmäinen murhani

9789513172954_frontcover_final_original.jpg

Innostuin tämän vuoden Kirjan ja Ruusun päivän kirjan Turmanluoti  myötä taas dekkareista. Halusin lukea lisää Maria Kallion seikkailuista, joten tartuinkin Lehtolaisen Ensimmäinen murhani-kirjaan.

Maria Kallio on kirjasarajan alussa parikymppinen oikeustieteen opiskelija, jolla on sijaisen pesti poliisilaitoksella. Tähän mennessä hän on selvittänyt lähinnä tappoja ja raiskauksia, mutta kesäisenä sunnuntaina hänet kutsutaan katsomaan kuorolaisten mökkiviikonloppuna sattunut haaveria. Yksi kuorolaisista on saanut kirveestä päähänsä ja Maria pääsee selvittämään ensimmäistä murhaansa.

Maria Kallio kuvataan yhdeksi jätkistä, vaikka hän joutuukin kuulemaan tytöttelyä työympäristössään. Vaikka tiedänkin jo Marian tulevaisuudesta luettuani Turmanluodin, on silti mielenkiintoista lukea hahmon kehityksestä.

Sinänsä huvittavaa, että luin ensimmäisenä Maria Kallio-kirjanani Turmanluodin, jossa siinäkin Marian mies Antti oli epäiltynä. Eli ympäri käydään ja yhteen tullaan.

Suosittelen tätä kirjaa kaikille, joille sujuva dekkariviihde on lähellää sydäntä.

Kei Sanbe: Erased

9780316468459_manga-erased-volume-3-hardcover-primary

Tämä ei ole välipalasarjakuva. Sen verran paksusta mangasta ja tukevasta tarinasta on kyse. Viimeinen sarjan neljäs osa juuri ilmestynyt englanninkielisenä ja Netflixistä voi katsoa näytellyn tv-sarjaversion.

Satoru on parikymppinen pizzakuski, joka yrittää lyödä läpi mangapiirtäjänä. Hänellä on kyky, jonka avulla hän pääsee ajassa taaksepäin ja voi korjata tapahtumia. Esimerkiksi voi estää kuorma-autoa ajamasta lapsen päälle.

4ba0fe6d72e68cfdae9a368191ce0724._SX1280_QL80_TTD_.jpg

Yhtäkkiä Satoru tempautuukin lapsuuteensa 1980-luvun lopulle. Hän alkaa selvittää sarjamurhaajan tapausta, jonka kohteena ovat hänen luokkalaisensa. Lapsena on vaikeampi selvittää rikosta kuin aikuisena, sillä käytävänä on peruskoulu uudelleen.

Piirosjälki ei ollut ihan mieleistäni, mutta pääsin siitä yli uppoutuessani tarinaan.

Mangan pohjalta on tehty sekä anime että näytelty sarja, josta jälkimmäisen voi katsoa Netflixistä.

Leena Lehtolainen: Turmanluoti

turmanluoti

Sain joku aika sitten taltutettua lukujumini sopivalla välipalakirjalla eli tämän vuoden Kirjan ja Ruusun päivän kirjalla Leena Lehtolaisen Turmanluoti-kirjalla. En ole aiemmin lukenut Leena Lehtolaista. Muistan kuitenkin katsoneeni vuosituhannen alussa Maria Kallio-tv-sarjaa.

Enemmän kuin Maria Kalliosta, tämä kirja kertoo Marian aviomiehestä, Antti Sarkelasta, joka aloittaa metsästysharrastuksen. Metsällä yksi porukasta kuolee. Anttia epäillään. Maria ei saisi tutkia juttua, joka ei hänelle kuulu. Anttia ahdistaa häneen kohdistuneet syytökset.

Ohueen kirjaan mahtuu paljon. Lehtolainen kuljettaa juonta taitavasti. Mikä parasta se laukaisi lukujumini. Kirjan ja ruusun päivän kirjat ovatkin konpaktiudessaan loistavia välipalakirjoja.

Kirjasta on kirjoitettu myös blogeissa Jokken Kirjanurkka, 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä sekä Amman lukuhetki.