Talvi-iltain maraton

talvi-iltain

12 -13

Tällä kertaa en aloittanut lukumaratoniani Iisan Maraton-kappaleella, sillä minulla oli kiire lenkille. Kävellessäni kuuntelin 41 minuuttia Miika Nousiaisen Juurihoito-äänikirjaa. Kirjan päähenkilö tempautuu mennessään hampaiden juurihoitoon ihan sukujuurihoitoon.

13-16.00

kansi_762

Tsekkasin bolognese-reseptin Hanna Gullichsenin ja Joonas Laurilan 400g Parhaat jauhelihareseptit kirjasta. Resepti on loistava, sillä siihen tulee jauhelihan lisäksi mm. kasviksia, punaviiniä ja pekonia. Puolet kastikkeesta menee seuraavana päivänä lasagneen.

16-20

maamme.jpg

Lukaisin kaksi ohutta kirjaa adoptiosta, jonka jälkeen pureuduin Itsenäisen Suomen kulttuurihistoriaan. Löysin kirjasta myös paljon omaan tutkimukseeni sopivia lähteitä ja tietoa. Kirja sopii tietokirjalukuhaasteen kohtaan yksi suomalainen tietokirja ja Helmet-lukuhaasteen kohtaan Suomen historiasta kertova kirja. Tämä kirja oli myös Finlandia-ehdokkaana viime vuonna.

9789523212084.JPG

Sanna Wickströmin kirja Hyvän elämän reseptit sopii Helmet-lukuhaasteen kohtaan kirja lisää hyvinvointiasi. Kirjoitin muistiin muutamia ajatuksia, joita se herätti:

  • Elämme suurimman osan elämästämme arjessa.
  • Se ruoho on vihreämpää, jota kastelet.
  • Totuutta ei voi vangita yhdeksi.

20-22.30

Sitten tulikin muutama kaveri käymään sunnuntai-illan ratoksi ja ennen nukkumaan menoa katsoimme puolisoni kanssa Ashens-youtube kanavan hassuuksia. Tässä yksi videoista, joita katsoimme.

Ehdin aloittaa ennen nukkumaan menoa sängyssä Miia Kankimäen Asioista, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin-kirjaa. Se sopii mielestäni useampaankin kohtaa Helmet-lukuhaastetta, mutta siitä lisää myöhemmin.

9.44

Nyt on aamu jo pitkällä ja totesin, että minun on pakko tehdä hommia. Mutta tehdäänpä kuitenkin koonti lukumaratonista:

Luetut kirjat:

Maarit Peltoniemi-Ojala: Oma lapsi – vihdoinkin 136 sivua

Pelastakaa lapset ry: Matkalla perheeksi – opas adoptiovanhemmille 77 sivua

Kaartinen, Salmi & Tuominen: Maamme – itsenäisen Suomen kulttuurihistoria. 494 sivua

Sanna Wickström: Hyvän elämän reseptit. 295 sivua

Miia Kankimäki: Asioita, jotka saavat sydämen lyömänn nopeammin. 38 sivua.

Yhteensä 1040 sivua.

Mainokset

400g Parhaat jauhelihareseptit

kansi_762

Hanna Gullichsen julkaisi entisen aviomiehensä kanssa Safkaa-kirjoja, joista yhdessä oli suosiota saanut avokadopasta resepti. Olin siis innoissani, kun Gullichsen jatkoi keittokirjailijan uraansa uuden miehensä, Joonas Laurilan kanssa.

400g on perusmäärä jauhelihaa. Onkin helppoa, että kirjan resepteissä jauhelihaa tarvitaan 400g eikä vaikkapa 500g tai 200g.

Kirjassa toki kehotetaan kehotetaan käyttämään luomujauhelihaa ja onnitellaan heitä, jotka voivat jauhaa itse lihansa. Itse olen liian (muka) kiirenen/laiska/piittaamaton tälläiseen. Lisäksi kehotetaan hankkimaan kunnon työvälineet kuten terävät veitsi.

Kirja on jaettu kolmeen osaan: pullat ja pihvit, kastikkeet sekä murut. Jauhelihareseptien lisäksi kirjasta löytyy mm. guacamolen ja pizzapohjan ohje.

Gullichsen jatkaa ilahduttavasti kirjassaan taas neuvojen kirjoittamista tikkukirjaimilla, joka tekee kirjaan mukavan tuulahduksen kotikutoisuutta.   

Kirjasta on jäänyt käyttöön meille bolognese-kastikkeen ohje. Aiemmin olen tehnyt jauhelihakastikkeen pussista, mutta uskokaa tai älkää (totta kai) paljon parempi kastike tulee, kun sen valmistaa itse alusta asti. Kokeilimme myös valmistaa ko. kastiketta kaksinkertaisen annoksen, jolloin lopun voi käyttää seuraavana päivänä lasagnessa.

Monet ohjeet ovat yksinkertaisia ja niitä on selvennetty kuvin. Juuri tämän selvyyden takia suosittelisinkin tätä reseptikirjaa nuorelle, joka muuttaa pois kotoa.

Miika Pölkki & Heikki Valkama: Sushikirja. Perijapanilaisesta supisuomalaiseen.

IMG_20151015_194906

Vielä vuosikymmen sitten Sushi oli eksoottista ruokaa suomalaisessa ruokapöydässä. Pari vuotta sitten Nyt-lehti uutisoi Suomen sushirajan ja susirajan ristenneen: susiraja oli laskenut etelämmäksi ja sushiraja noussut korkeammalla. Sushikurssit ovat yhä suositumpia ja tällä Turussa ainakin sushia saa jo marketeistakin.

Pölkin ja Valkaman kirja pureutuu sushikulttuurin saloihin. Se esittelee ensin sushin historiaa, kertoo sitten kuinka sushimestariksi kasvetaan, erittelee erilaisia sushilajeja, arvostelee parhaat Japanin sushipaikat, opettaa meidät rullaamaan oikeaoppista suomisushia ja lopuksi kurkistetaan sushin kyytipoikien teen ja saken maailmaan.

Kaunis ja perusteellinen kirja on jokaisen sushifanin ostos. Kirjan viesti onkin, että sushia on erilaista eri tilanteisiin ja mielialoihin. Sushia itse kokatessa on lupa käyttää mielikuvitusta, kunhan käytössä on parhaat mahdolliset raaka-aineet.

Järvinen & Koski: Apukokki maailmalla

IMG_20151107_114853

Helsingin kirjamessuilla lauantaina törmäsin Apukokki maailmalla- kirjaan ja seurasin kirjan kirjoittajien ja apukokkien kokkaussessiota näytöskeittiössä. Kuten aiemmin kerroin kirjan periaatteena on ottaa lapset mukaan kokkaukseen ja karistaa näin heidän epäluulojaan ruokaa ja ruuanlaittoa kohtaan.

Kirjan reseptit on laadittu niin, että mustalla tekstillä on aikuisten tehtävät, mustalla boldatulla tekstillä yhdessä tehtävät ja teeman mukaisesti väritetyllä paksut työvaiheet apukokin (=lapsen) tehtäviä. Chili voi olla monen aikuisen ja lapsenkin mieleen, mutta ruuat valmistuvat ilman sitäkin. Chilin lisääminen onkin kirjassa merkitty sulkuihin.

Reseptejä löytyy niin periamerikkalaisesta keittiöstä, Lousianasta kuin Amerikan siirtolaistenkin keittiöstä. Perhe on tosiaan osannut ottaa kaiken irti Amerikan kokemukseltaan.

Mieheni vilkaistessa kirjan ohjeita, hän parkaisi kaikkiin ohjeisiin menevän paljon erilaisia raaka-aineita. Totta, mutta Gastronaatti-kirjasta opin soveltamisen ja luovuuden kuuluvan keittiöön.  Kokeilemani reseptien valmistukseen meni sen verran aikaa, etten nälkäisenä olisi niitä alkanut kokkaamaan. Kirjassa kuitenkin sanottiin, että lasten kanssa keittiössä on varattava paljon aikaa ja kärsivällisyyttä.

Lukaisin kirjan läpi ja testasin kolme reseptiä. Lihamureke oli maistuvaa ja vähän parempi mac & cheese kuin löysää juustoista makaronilaatikkoa.  Pohdimme tosin, että mac & cheese olisi sopivampi aikuiseen makuun vahvemmanmakuisilla juustoilla.

Satu Koivisto: Gastronaatti

gastronaatti

Tapasin Satu Koiviston Helsingin Kirjamessuilla (lue siitä täältä). En olisi kuullutkaan Koivistosta ja hänen kirjastaan, jollen olisi lukenut hänen miehensä, Tommi Koiviston, Isyyspakkaus-blogia. Sain Otavalta Gastronaatti-kirjan arvostelukappaaleen ja olen ahmaisin sen kerralla.

Toisin kuin keittokirjat, joissa on vain reseptejä toisensa perään, on Gastronaatti tarinallinen keittokirja. Koivisto sitoo taidokkaasti oman henkilökohtaisen historiansa resepteihin. Päälimmäisenä luettuani kirjan, mieleeni jäi nauttiminen, taloudellisuus ja rohkeus kokeilla uutta.

Mistä kirjan nimi tulee? Gastronomiasta etuosa tietenkin. Loppuosa sen sijaan kuvastaa savolaisittain naattimista (=nauttimista), mutta myös eri kasvien naatteja muistuttaen meitä siitä, että ainesten kaikki osat ovat käytettävissä.

Satu Koivisto kyselikin minulta, joko kirja on päässyt tosi toimiin. Luettuani kirjan, käskin miestäni lukemaan sen ja alkamaan tosi toimiin. Vaikkei edistystä ei ole vielä havaittavissa, on kuitenkin kirjan henki nykyään osana kaikkea tekemistämme keittiössä.

Lisää kirjasta ja siihen liittyvästä hypestä voit lukea täältä.

Ruokatorstain joulu

Ruokatorstain_joulu_kansi-264x263

Aina, kun minulle on tullut Hesari, olen lukenut torstaisin ruokasivut. Tänä jouluna sainkin lahjaksi ensimmäisen jouluteemaisen kirjani: Katja Bäcksbackan toimittaman Ruokatorstain joulu, joka sisältää Helsingin Sanomien ruokasivujen parhaat ohjeet vuoden maukkaimpaan ruokajuhlaan.

Sen sijaan, että olisin antijoulu-ihmisenä laittanut kirjan heti kiertoon, selailin sitä hetken ja äkättyäni loistavan sisällysluettelon, totesin kirjan olevan, mitä kätevämpi apu ensi joulua silmällä pitäen.

Kirja on jaettu seuraaviin lukuihin: pikkujoulut, leivonniaset, makeiset, ruokalahjat, jouluaamu, joulun alkupalat, joulupöydän pääruuat, jälkiruuat, uusi vuosi, juomat, joulun viinit sekä joulun oluet. Kuten listasta huomaa, ei kirjan tarkoituksena ole kerrata samoja reseptejä vanhoja uudelleen vaan, tuoda makunystyröitä helliviä hetkiä myös pikkujouluihin ja uuteen vuoteen.

Itse ajattelin ottaa tämän kirjan käyttöön jo uudeksi vuodeksi, ettei tarvitse elää pelkällä nakki ja perunasalaatti linjalla enää.