Jenni Holma, Veera Järvenpää, Apila Pepita Miettinen, Kimmo Lusta & Kaisu Tervonen: Näkymätön sukupuoli – Ei-binäärisiä ihmisiä

Sain viimein käsiini vuonna 2017 ilmestyneen Näkymätön sukupuoli-teoksen. Kirjassa käsitellään muunsukupuolista eli sitä, kun ihminen ei koe olevansa nainen eikä mies vaan jotain muuta.

Kirja alkaa Tarja Halosen esipuheella. Sen jälkeen seuraa sanasto, josta tosiaan on hyötyä henkilökuvia lukiessa. Mutta ennen niitä on sarjakuvia, jotka valoittavat hyvin muunsukupuolisten arkea. Yhdessä niistä Kimmo Lust kertoo arjestaan muunsukupuolisena äitinä.

Kirja on avaa hyvin sukupuolen moninaisuutta, mutta jään miettimään, lukeeko kirjaa jo valmiiksi avarakatseiset ihmiset. Varmastikaan ne, jotka oppisivat siitä eniten, eivät tartu kirjaan. Sääli sinänsä.

Reader, why did I marry him-blogin Omppu Martin, ehdottaa, että Näkymätön sukupuoli tulisi lukea koulun terveystiedon tunnilla.  

Kirjanurkkaus-blogissa nostetaan esiin kirjan yhteiskunnallinen aspeksti. Translaki kuntoon!

Mitä luimme kerran-blogissa pohditaan cis-heteronaisen kohtaamaa sukupuoleen liittyvää kamppailua ja todetaan, ettei se ole niin paha kuin muunsukupuolisilla.

Lukupiirissä Risto Isomäki: Viiden meren kansa

Kustantajan edustaja haastatteli kirjailijaa ennen yleisöä.

Rakastan lukupiirejä, varsinkin niitä, joissa mukana on kirjailija ja yleisö, joilla on paljon sanottavaa teoksesta. Osallistuin bloggaajana lukupiirin, johon olin lukenut Risto Isomäen Viiden meren kansa-kirjan. Tilaisuuteen osallistui myös muun yleisön lisäksi lukupiiri.

Viiden meren kansa vie meidät esihistorialliselle ajalla tuhansien vuosien päähän muinaisten suomalaisten pariin. Kahdeksan novellin aikana liikutaan kaukaisesta menneisyydestä 1200/1300-luvulle ristiretkien aikaan. Moni novelli olisi ihan hyvin voinut rönsytä kirjaksi tai jopa kirjasarjaksi. Isomäki kertoi huomanneensa itsekin saman, mutta pidätelleen itseään, jotta paukut riittäisivät seuraaviinkin tarinoihin.

Kirjasta huomaa selkeästi, että Isomäki on tehnyt valtavan taustatyön. Kirjan lopussa hän kertookin historiaa ja muuta taustaa tarinoista. Isomäen kertoessa kirjojan taustatyöstä, voi huomata, kuinka innostunut hän on muinaishistorian tutkimuksesta. Hän kertoi käyneensä kaikissa novellien tapahtumapaikoissa ja pohtineen siellä, mitä aikalaisten päässä liikkui. Hän tähdensi myös, ettei tarinoita olisi voitu kirjoittaa vielä pari vuotta sitten, koska uudemmat tutkimukset valottivat esihistoriaa tavoilla, jotka mahdollistivat tarinoiden synnyn.

Tarinat olivat mukaansatempaavia ja niiden olisi tosiaan toivonut jatkuvan pidemmälllekin. Suosikkini oli Hylkeiden kansa, jossa Metsästäjä pakkaa kanoottinsa täyteen hylkeennahkoja ja -rasvaa ja meloo vaimonhakuretkelle. Läpi teoksen lukijalle paljastuu hylkeiden tärkeys muinaisten suomalaisten elinkeinona.

Risto Isomäki on minulle kirjailijana uusi tuttavuus. Hän on julkaissut yli 20 romaania ja tietokirjaa, joista ainakin osaan uskon vielä tutustuvani.

Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)

Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) on saanut innoituksena viime vuonna ilmestyneestä Iltasatuja kapinallisille tytöille-kirjasta, jossa kerrottiin sadun muodossa eri maalaisista naisista. Suomalaista versiota kaivattiin ja sen tuottamiseksi järjestettiin varainkeruukampanja. Kirjaa on ollut tekemässä suomalaisia kirjoittaja- ja kuvittajanaisia.

Kirjassa kerrotaan tunnetuista ja vähemmän tunnetuista omaa polkuaan kulkeneista naisista sadun muodossa. Osaa on haastateltu kirjaa varten, osaa varten on sukellettu arkistoihin. Tämä kirja osoittaa, että suomalainenkin tyttö voi olla halutessaan, mitä vain, kunhan on periksantamaton ja uskoo itseensä.

 

 

Laura Gustafsson: Korpisoturi

Laura Gustafssonin viime syksynä ilmestynyt kirja Korpisoturi nousi esiin, kun pohdin luontoaiheista kirjaa Helmet-lukuhaasteeseen. Radiossakin joku oli lukemassa sitä. Olin kuullut aiemmin paljon ristiriitaisia mielipiteitä Gustafssonin Finalndia-ehdokkaaksi nousseesta Huorasadusta. Päätin kuitenkin antaa Korpisoturille mahdollisuuden.

Ahma uskoo maailmanlopun olevan lähellä ja muutta mökkipahaseen Itä-Suomeen. Tarkoituksena on elää yksin omavaraista elämää ja odotella yhteiskunnan sortumista. Yksin eläminen ei olekaan niin helppoa kuin luulisi. Ja mitä sitten tapahtuu, kun yhteiskunta oikeasti sortuu?

Gustafsson kirjoittaa vetävästi. Myös pikkukaupungin sisäpiiräisyys käy selväksi, kun kokoikänsä kylällä asunut Pamela ei hyväksy vuosia siellä asunutta Linneaa. Naiset ovat mielenkiintoisia, vahvoja ja molemmat kiinnostavat Ahmaa eri tavoilla. Tässä tarinassa ei tunnu olevan selkeästi hyviksiä tai pahiksia.

Mutta miten kävi Sialle?

Korpisoturista ovat kirjoittaneet muun muassa myös Lukutoukan kirjablogi, Kirjanurkkaus ja Annelin kirjanurkkaus. 

Päivittyvä postaus: Ystävänpäivän lukumaraton 2017

Kaikkien näiden vuosien jälkeen!

Olen aina luullut, että lukumaratonia voi käydä vain niinä päivinä, jotka haasteessa on mainittu. Nyt sainkin kuulla, että kunhan se alkaa tai loppuu määrättyinä päivinä on kaikki ok. Mutta eihän lukumaratoneissa yleensäkään nipoteta.

Tällä kertaa ystävänpäivän lukumaratonia emännöi Tuntematon lukija. Voit lukea lisää lukumaratonista täältä.

• Lukumaratonin pituus on 24 tuntia. Maratonin voi aloittaa mihin kellonaikaan vain, myös ensimmäistä päivää edeltävänä päivänä, kunhan osa suorituksesta osuu jollekin varsinaisista maratonpäivistä. Voit esimerkiksi aloittaa jo 10.2.2017 klo 12:00, jolloin maraton loppuu osaltasi 11.2.2017 klo 12:00. HUOMIO: maraton ei kestä yhden henkilön osalta neljää päivää, vaan saat valita parhaiten itsellesi sopivan 24 tunnin jakson maratonin ajankohdalta.
• Jaloittelu-, ruoka- ja lepotaukoja saa pitää tarpeen mukaan, mutta niihin käytetty aika lasketaan mukaan kokonaissuoritusaikaan.
• Voit halutessasi kirjoittaa blogissasi päivittyvää postausta maratonkuulumisistasi, mutta riittää, jos kirjoitat maratonistasi koontipostauksen. Kirjaa ylös lukemasi sivumäärä ja teoslistasi ja ilmoita ne julkisesti blogissasi. Jos sinulla ei ole omaa blogia, voit ilmoittaa lukemasi sivumäärän ja halutessasi myös kirjat tämän postauksen kommenttikenttään. Haasteen emäntä tekee koosteen, johon kirjataan kaikki osallistuneet blogit ja yhteinen luettu sivumäärä.
• Lukea saa mitä tahansa, missä ja miten vain! Luetpa siis esimerkiksi sarjakuvaa bussissa lukulaitteella tai kivikovaa klassikkoa kotisohvalla, ovat kaikki tyylit vapaita.
• Lukumaratonin edistymistä voi raportoida myös somessa. Maratonin hashtagina on käytössä perinteinen #lukumaraton

Olen sairastanut kolmatta päivää ärhäkkää flunssaa. Järjestin Twitterissä kyselyn, että mitäs sitä seuraavaksi nuhanenänä tekisi. Kysely ei varmaan olisi ollut niin tasainen, mikäli olisin antanut enemmän aikaa…

Nyt kuitenkin päätin aloittaa lukumaratonin 10.2 klo 17. En ole paljoa suunnitellut, mitä lukisin, mutta todennäköisesti taputtelen loppuun muutamia keskeneräisiä kirjoja. Aloitin kuuntelemalla Iisan Maraton-kappaleen. Käytin kohtuuttoman paljon lukuaikaa etsiessäni youtubesta ko. biisiä. Tässä kuitenkin Spotify-linkki.

---

20.45

Suunnilleen kolme ja puoli tuntia lukemista takana ja hyytymistä alkaa olla havaittavissa. Uskoisin sen johtuvan enimmäkseen sitkeästä flunssasta.

Ensimmäisenä luin S&S:ltä tilaamani Luovaa tekstausta-kirjan. Heti tuli hirveä himo hankkia kunnon mustekynä ja alkaa harjoittelemaan.

Eräs rouva Turusta (minä) kokeili tälläisiä fontteja bullet journaliinsa. Suosittelen Luovaa tekstausta-kirjaa kalligrafiasta kiinnostuneille sekä bullet journalista innostuneelle, sillä bujon sivuja on aina kiva koristaa erilaisilla fonteilla.

144 sivua

A Silent voice-mangasta olen aiemmin kirjoittanut ainakin täällä. Sain loputkin osat sarjasta puolisolta ja päätin ahmaista tähän väliin neljännen osan. Suosittelen kaikille, joilla on jonkinlaista kokemusta kiusaamisesta ja/tai erilaisuudesta.

192 sivua

Kuten aiemmin mainitsin, minulta jäi kesken Tuutikki Tolosen Mörkövahti, kun Bookbeat-palvelun tilaus päättyi. Kummia tapahtuu, kun äiti voittaa matkan Lappiin ja lapsia tulee vahtimaan mörkö. Neuvokkaat lapset Hilla, Kaapo ja Maikki näyttävät neuvokkuutensa. Mutta ketkä ovat puhuva kylpytakki ja näkymätön ääni?

Kirja jäi niin jännään kohtaan, että minun on pikimmiten etsittävä käsiini sarjan toinen osa Mörköreitti.

304 sivua

Seuraavaksi tarkoituksenani on lukea loppuun Tommi Malmquistin Joka heti olemme yhä elossa.

---

11.2. 17.21

Niin se flunssa hyydytti tätä lukumaratoniin osallistujaa. En jaksanut lukea Malmquistin kirjaa kovin montaa kymmentä sivua, kun jo nukhadin istualtani.

Ennen nukkumaanmenoa luin Leena Kirstinän kirjoittamaa Kirsi Kunnaksen elämänkertaa. noin 50 sivua.

Tänä aamuna oli ihan mökkihöperöolo, kun en ollut käynyt ulkona lääkärireissua lukuunottamatta sitten tiistain. Siispä lähdin kirjastossa käymään. Mukaan tarttui Mörkövahti-kirjan jatko-osa, Mörköreitti.

Päivällä luin 6o sivua Laura Gustafssonin Korpisoturi-kirjaa. Kuka muuten arvaa, mihin kohtaan Helmet-lukuhaastetta se sopii?

 

Sitten rupesimmekin leipomaan pullaa. Ruuanlaitossaja ja leipomisessa hurahtikin tovi ja sitten olikin lukumaraton ohi.

Mitä lukumaratonista siis jäi käteen?

Luettuja sivuja kokonaisuudessaan 770.

Kirjoja kokonaan luettu kolme.

Kesken jäi neljä.

Mitä opin tällä kertaa lukumaratonista?

Lukumaratonia varten kannattaa tehdä lukusuunnitelma. Välillä kannattaa lukea jotain kevyempää kuten sarjakuvia. Kirjastossa käyminen ja pullan leipominen sekä flunssa ovat kuitenkin hyviä syitä unohtua lukemasta.

Seuratkaa toki vielä muiden lukumaratoneja #lukumaraton

Hannele Richert: Mitä sä täällä teet?

Kaikki maahanmuuttajat eivät suinkaan ole pakolaisia, kuten median pöhinästä voisi luulla. Suurin osa muuttaa maahan rakkauden, työn tai opiskelujen perässä. Jokaisessa sarjakuvassa kerrotaan jonkun maahanmuuttaneen tarina sarjakuvan keinoin. Sarjakuvia on albumissa 15 ja niitä ovat piirtäneet albumiin mm. Annukka Mäkijärvi, Milla Paloniemi ja Reetta Laitinen. Osa sarjakuvista on julkaistu aiemmin Voima-lehdessä.

Sarjakuvien välissä on infosivuja maahanmuutosta. Suurimman ahaa-elämyksen sain Ruotsiin muuttaneen perheen tarinasta, joka joutui elämään paperittomana piilossa virkavallalta taistellessaan oleskeluluvan saamisen puolesta.

Tämä kirja olisi mielestäni sopivaa aineistoa jokaiselle yläkouluikäisen luettavaksi. Voisi avartaa näkökulmia.