Lisa Genova: Edelleen Alice

Still_Alice

Katsoin muutama vuosi sitten tämän kirjan pohjalta tehdyn elokuva, josta Julianne Moore voitti mm. parhaan naisosan esittäjän oscarin. Elokuvan innoittamana laitoin kirjankin lukulistaani ja sainkin sen viimein luettua.

Alice työskentelee yliopistolla professorina, hänellä on ihana perhe ja aviomies. Hän alkaa kuitenkin vähitellen unohtaa asioita: tutun lenkkipolun ja työssä oleellisia asioita. Hänellä todetaan varhainen alzheimer. Alice yrittää taistella tautia vastaan erilaisin harjoituksin. Hän toivoisin enemmän aikaa ja pelkää, milloin menettää minuutensa.

Yleensä joko kirja tai elokuva on toista parempi (useimmiten kirja), mutta tällä kertaa molemmat versiot olivat yhtä lailla loistavia. Ikävää, ettei tarinassa ole onnellista loppua.

Kirja on luettu mm. blogeissa Kirjasfääri, Tarinoiden syvyydet ja Koko lailla kirjallisesti.

Tove Jansson: Taikatalvi

taikatalvi.jpg

Olen nyt lukenut Muumi-kirjoja satunnaisessa järjestyksessä lähinnä sen hetkisen mielentilan mukaan. Kiinnostuin tästä kirjasta luettuani jostain, että Tuutikki hahmo olisi ollut Janssonin kumppanin Tuulikki Pietiläisen kuvaus.

Muumit syövät mahansa täyteen kuusenneulasia ja painuvat sitten talviunille. Jostain käsittämättömästä syystä Muumipeikko kuitenkin herää keskellä talvea. Muumipeikko ihmettelee lumea ja pimeyttä eikä pidä näkemästään. Yhdessä Tuutikin ja myöskin talviunilta heränneen Pikku Myyn kanssa hän oppii vähitellen pitämään talvesta.

Teksti on taattua Janssonia, joka on vastannut myös kirjan kuvituksesta. Suosittelen Muumi-kirjojen ja sarjakuvien lukemista kaikille, jottei ainoaksi Muumi-näkökulmaksi jäisi 90-luvun animaatio.

Tuomas Juntunen: Tuntematon lapsi

9789510419175_frontcover_final_original

Tämä kirja kertoo suuresta surusta. Tutkijapariskunnan toivottu lapsi syntyy keuhkot liian pieninä, munuaiset ja sydän liian suurina ja pariskunta joutuu tekemään raskaan päätöksen.

Kirja pomppii aluksi epäkronologisesti, kunnes rauhoittuu lapsen kuoleman äärellä. Toisen lapsen saaminen ja surusta yli pääseminen eivät ole mutkattomia asioita.

Samaan aikaan minulla on luvussa Tom Malmquistin Joka hetki olemme elossa, jossa lapsen sijasta vaimo kuolee ja jäädään surun keskelle vastasyntyneen kanssa. Varmastikin luettuani sen kirjan loppuun vertaan paljon mielessäni sitä tähän kirjaan.

Tuntematon lapsi – nimi vertautuu paljon Tuntemattomaan sotilaaseen. Hetken elänyt lapsi taisteli elämästään, mutta jäi persoonaltaan vanhemmilleen ja muille tuntemattomaksi.

Tämän kirjan lukaisi nopeasti. Huomasi kyllä, että kirjoitta kirjoittaa töikseen ja tutkii kirjallisuutta. Välillä kuin täytteenä kirjassa mainitaan, mitä kirjaa kirjoittaja on lukemassa ja pohdin, onko ko. kirjan tapahtumilla merkitystä kerronan kanalta.

Kirja on myös luettu muun muassa blogeissa Kirjabrunssi, Lukutoukan kulttuuriblogi ja Hemulin kirjahylly.

Lukupiirissä: Kaikki se valo, jota emme näe

9789510409749_frontcover_final_medium

Osallistuin Kalevalaisten naisten lukupiiriin pari viikkoa sitten, jolloin käsittelimme lukumaamme viime vuonna ilmestynyttä Anthony Doerrin kirjaa Kaikki se valo, jota emme näe. Lukupiirin aluksi luimme ääneen kymmenen minuuttia Kalevalaa.

Kirja on järkäle, mutta viihdyin sen parissa koko sen viikonlopun, jonka sitä luin. Kirjassa liikutaan vuorotellen nuoren saksalaisen Wernerin ja ranskalaisen Marie-Lauren mukana. Werner kuulee nuorena orpokodissa ranskalaisen radiolähetyksen, jossa kerrotaan lapsille tieteestä. Hän kiinnostuu radioista ja niiden kanssa puuhailu johdattaa hänet sotilaalliseen sisäoppilaitokseen ja lopulta rintamalle toiseen maailmansotaan. Marie-Laure on sokea pariisilaistyttö, joka pakenee isänsä kanssa merenrantakaupunkiin ja on paljon rohkeampi ja viisaampi kuin moni meistä.

Vaikka sodasta ja toisesta maailmansodasta on kirjoitettu satoja ja tuhansia kirjoja, tarjosi tämä kirja taas oman näkökulmansa yhteen historiamme ikävimmistä aikakausista.

Lisätietoa Turun kalevalaisten naisten loppuvuoden 2016 ohjelmasta täältä.