Turun kirjamessut 2017: Lauantai

bty
Olen näkevinäni kirjailijan kengissä kimallusta ja hyväksyn.

Kaiken marinan päälle, jota olen marissut somessa, haluan todeta heti alkuun: mielestäni Tekstiretriitti on parasta tämän vuoden kirjamessuilla. Tänään oli ainakin aamupäivästä siellä ovi auki ja ihmiset tuntuivat löytävän sinne.

Kuten aiemmin mainitsin, halusin aluttaa päiväni ko. tilasta Varsinaissuomalaisia runoilijoita kuunnellen. Olin ajoissa, joten tulin paikalle, kun Virpi Hämeen-Anttila luki Italiaan sijoittuvaa kirjaansa ääneen. Ihanaa, ääneenlukua!

IMG_20171007_112912.jpg
Hanna Storm esiintyy.

Neljänkymmenenviiden minuutin runokimaraan mahtui seitsemän paikallista runoilijaa. Ystäväni Hanna Stormin lisäksi runoja lausuivat Artemis Kelosaari, Pirkko Soininen, Esa Hirvonen, Jouni Teittinen, Ainhoa Gonzales ja Kalle Talonen. Järjestävänä tahona oli Varsinais-Suomen runoviikko, jost en ollut ennen kuullutkaan. Tänä vuonna runoviikko järjestetään marraskuun alussa. Lue lisää ruonoviikosta täältä. Hanna Storm on kerännyt runoportfoliotaan instaan. Tsekkaa täältä.

Muutamien muuttujien, kuten venähtäneen lounastauon takia, en nähnyt syytä syöksyä suunnitellusti Tieto-lavalle vaan suuntasin Onerva-lavan luo varmistamaan paikkani Esko Valtaojaa katsomaan. Olen nähnyt Valtaojan kerran aiemmin. Maailmanloppua oli ennustettu 22.12.2012, jolloin Martin kirkossa oli myöhään Valtaojan ja srk:n papin keskustelutilaisuus maailmanloppuun liittyen. Muistan kyseisestä tilaisuudesta papin yrittäneen puhua Valtaojaa pussiin.

Tällä kertaa Valtaojaa haastateltiin liittyen hänen uuteen kirjaansa, Maammetaulu, liittyen. Vaikka olenkin utelias ja monesta asiasta samaa mieltä Valtaojan kanssa, en allekirjoita muun muassa hänen väitettään:

”Mikään tietämisen arvoinen ajatus ei mahdu yhteen twiittiin”

Mielestäni twiittien 140 merkkiä opettavat nokkeluutta ja tiivistämisen taitoa. Valtaoja pyrkii nostamaan ihmisiä pessimismistä uudessa teoksestaan ja kutsuu itseään optimistin sijasta realistiksi. Vaikka hän kertaakin monen asian olevan tässä ajassa hyvin ja näkee tulevaisuuden valoisana, on yltiöpositiivisuudella mielestäni varjopuoli: unohtamalla huonot asiat tulee työntäneeksi pään puskaan ja sortuu helposti ”not in my backyard”-ajatteluun.

IMG_20171007_122340.jpg
Virallinen kirjamessujakkuni, joka julistaa kulttuuritäteyttäni. Lisää huulipunaa kehiin!

Eilen olin ollut fiksu ja jättänyt lompakon kotiin. Tänään minulla oli rahaa, mutta käytin suunnattomasti aikaa alueella kiertelyyn ja eri toimijoihin tutustumiseen. Esittelen messusaalistani myöhemmin omassa postauksessaan.

IMG_20171007_142051.jpg
Vuoden 2017 Tohtori tuli kaupunkiin-kuva.

Suuren osan loppuajasta vietin Tekstiretriitti-tilassa. Minä ihan aikuisten oikeasti rakastuin kirjailijoihin, jotka lukivat kuulijoilleen uutta tekstiään.

Huomenna aion ehtiä ainakin seuraaviin:

10.40 – 11.00 Fiore A-Halli

Kata Melander, esikoiskirjalija ja Twitter-kaverini, kertoo tänä vuonna ilmestyneestä kirjastaan. Kirjoitin siitä aiemmin arvostelun (klik!).

11.20-13.00 Onerva 2krs.

Kjell Westö-lukupiiri. Nuff said.

13.40-14.00 Eino 2krs.

Mikä olisi erikoisempi esine kuin kirja? Bibliofiilin must go-ohjelmanumero!

 

 

Mainokset

Turun kirjamessut 2017 Perjantai

kirjamessut_2017_logo

Tuhma bloggaaja! Minun oli tarkoitukseni julkaista video, jossa kerron vinkkejä kirjamessuista selvitymiseen. Video on kyllä kuvattuna, mutta koska omalla koneellani ei ole kunnollist editoria, on sen julkaisu jäänyt odottamaan. Toivottavasti video julkaistaan ennen Helsingin kirjamessuja!

Kuten mainitisinkin jo Twitterissä tänään, olen loppuviikon kirjamesssuhuumassa. Olisin kyllä vielä ennemmänkin messuilemassa, mutta tänä vuonna minun on tyydyttävä light-versioon, koska sairastelustani on niin vähän aikaa.

Ensimmäiseksi messuilla hyökkäsin toisen kerroksen Jukola-tilaan, jossa järjestettiin Kulttuuriperinnön merkityksiä – digitalisoinnin rajat ja metrkityksiä- seminaari. Tapahtuma oli suunnattu kaikkien kiinnostuneiden lisäksi kirjastoalan ihmisille, mutta itseäni kiinnosti kotiseutu digitaalisena aikana, josta puhuikin sattumoisin juuri väitöskirjani ohjaaja, Helena Ruotsala. Nykyään kotiseutu on monipaikkainen ja kotiseutuidentiteettiä palvelee muun muassa digitaalisuus esimerkiksi juuri FB:n paikallisryhmät.

Tarkoitukseni oli alunperin istua läpi kokonaan seminaari. Sain kuitenkin käsityksen, että seminaari streamattiin johonkin ja oletin tallenteen löytyvän myöhemmin jostain. Siksipä kuuntelin menojalkaani ja lähdin kiertämään messuja ensimmäisen esitelmän jälkeen. En kuitenkaan löydäkään tietoa tallenteesta seminaarin facebook-tapahtumasta. 

Kiersin messuhallit läpi. Petyin, että viime vuonna olleiden olutkojujen sijaan samalla paikalla oli ”rukoilijasirkkoja” eli minun piti hätistää lehti- ja sähkömyyjiä pois. Halleissa oli myös tyhjiä paikkoja, joiden tilalla olisi voinut olla mielestäni paikkoja meille huonojalkaisille.

Olen muistanut kirjamessujen arkipäivät vähemmän tunkkaisina kuin viikonloput. Tänä vuonna tuntui kuitenkin, että koululaisia olisi ollut monta kertaa enemmän kuin aiemmin. Monia heistä ei oikeasti kiinnostanut kirjallisuus vaan he tukkivat kulkuväyliä selaten kännyköitään.

Turun_Kirjamessut

Istuin hetken katsomassa Kuisti-lavan esitystä, jossa Hanna Mattila ja Jukka Vornanen puhuivat lihansyönnistä ja Agricola-lavan Kotiseutu-palkintojen jakoa. Tunsin kuitenkin väsymystä tungoksessa ja lähin hyggeilemään kotiin.

Tekstiretriitti-tilassa vaikutti olevan paljon mielenkiintoista ohjelmaa. Samaan aikaan kulttuurien tutkimusta kanssani opiskellut Jantso Jokelin on julkaissut esseekokoelman Gastonin leuka, joka ilmeisesti kokoaa 1990-luvulla lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneiden sukupolvikokemuksia.

Toinen mielenkiintoinen poiminta samassa tilassa olisi ollut Anni Saastamoisen Depressiopäiväkirjojen esittely. Olen seurannut jo pidemmän aikaa häntä Twitterissä ja alkusyksystä Areenaan ilmestyi hänen podcastinsa, Depressiopäiväkirjat. Tuntuu, että kyseinen kirja on tämän vuoden somekohuteos vrt viime vuoden Paperi T:n runokokoelma.

Tosin en löytänyt Tekstiretriittiä millään. Tajusin vasta karttaa tarkasteltuani, että kyseessä oli sama tila, jossa viime vuonna oli ollut loistava olutmaistelu. Kyseisen tilan voisi merkitä paremmin, koska en meinannut löytää sitä viime vuonnakaan.

Huomenna aion aloittaa päivän viimeistäänkin niin ikään Tekstiretriitti-tilassa olevalla Varsinais-Suomen Runokimaralla.

Haluaisin myös kovasti osallistua Varjokirjamessuihin, varsinkin koska koen sen helpommin saavutettavana taloudellisesti kuin varsinaiset kirjamessut. Kokemukseni mukaan kuitenkin ainakin Helsingin Varjokirjamessut ovat niin täyteen ahdetut, etten tiedä olisiko niillä poikkeaminen hauskaa varsinaisen messupäivän päätteeksi.

Loppuvuoden lukusuunnitelmia

FB_IMG_1503952900046.jpg
SPOILER: Näin loppuu Game of Thrones

Mistä tietää, että olen sairas? En saa luettua. Siinä missä normaali lukutahtini on päätä huimaava, sain elokuussa luettua säälittävät kolme kirjaa. Kun vihdoin alan palautua, voisin hiukan kertoa loppuvuoden lukusuunnitelmista. Niitähän on paljon.

klassikkohaaste6

Olen innoissani siitä, että klassikkohaaste jatkaa porskutustaan. Olen todella innoissani, että sain alkuvuoden klassikkohaasteen kunnialla suoritettua. Ilmoittaudun toki tälläkin kertaa mukaan, mutta hyväksyn sen, että suunnitelmat voivat muuttua useampaan otteeseen.

Tällä kertaa haastetta emännöi Heidi P. Kirjapöllön huhuiluja-blogista. Alle kopioin haasteen säännöt. Tarkemmin voit tutustua haasteeseen täällä.

  1. Valitse joku klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Jos et vielä keksi, ei haittaa. Voit ilmoittaa pelkästään osallistumisestasi haasteeseen, klassikon voit päättää myöhemmin.)
  2. Lue valitsemasi klassikko.
  3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.1.2018. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani 30.1.2018.
  4. Kehu itseäsi: selätit klassikon – ja ehkä jopa nautit siitä!
  5. Toista kohta neljä, useasti.

Kirjahamsteri minussa heräsi keräämään WSOY:n Suomen juhlavuoden kunniaksi julkaisemia klassikoita, joita ilmestyy joka kuukausi yksi. Klassikkohaasteeseen haluaisin lukea niistä Juhani Ahon Rautatien. Kävinhän yläasteen Juhani Ahon koulussa.

superlukuhaaste

Minua ärsytti kovasti, että jokaisen kesän lukumaratoonin aikana minulla oli jotain muuta tekemistä. Siksipä olen innoissani, että Carry on reading- ja Vino pino kirjoja- blogit emännöivät superlukumaratonia. Lukumaratonia vietetään siis loppuvuoden ajan jokaisen kuun viimeisenä sunnuntaina sekä vuoden viimeisellä viikolla. Lue lisää maratonista täältä.

lukupiiri.jpg

Olen osallistumassa nyt loppuvuodesta myös useampaan lukupiiriin. Turun seudun kalevalaisten lukupiiri kokoontuu kuun ensimmäisenä maanantaina klo 16.30 Elvina Cafe:ssa. Ohessa tulevat kirjat:

2.10. Ilona Rauhala: Taivaslaulu
6.11. Helen McDonald: H, niin kuin Haukka
4.12. Petri Tamminen: Meriromaani

Joka tapaamisella luetaan myös Kalevalaa!

Lisätietoa Kalevalaisten toiminnasta täältä.

Kirjis.jpg

Lisäksi osallistun Turun kirjakahvilassa järjestettävään afrikkalaisen kirjallisuuden lukupiiriin. Lukupiiri kokoontuu siis Vanhan Suurtorin tuntumassa Brinkkalan sisäpihalla klo 19.

Syksyn lukemisto:
ma 11.9. Yaa Gyasi: Matkalla kotiin
Homegoing (2016), suom. Sari Karhulahti
Otava 2017

ma 9.10. Juan Tomas Ávila Laurel: Yössä vuori roihuaa
Arde el monte de noche (2008), suom. Laura Vesanto
Fabriikki Kustannus 2017

ma 6.11. Chigozie Obioma: Kalamiehet
The Fishermen (2015), suom. Heli Naski
Atena 2016

ma 11.12. Sembene Ousmane: Jumalan puupalikat
Les bouts de bois de Dieu (1960), suom. Leena Jokinen
Tammi 1973

Tässä tapahtuman FB-event.

kirjamessut_2017_logo.jpg

Totta kai olen osallistumassa sekä Turun että Helsingin kirjamessuille. Turussa ei ole kirjabloggaajien kokoontumisajoja tarpeeksi usein, joten olen osaltani myös innoissani bloggaajakavereiden näkemisestä. Lisää hypeä kirjamessuista tulossa piakkoin.

autumnreading.jpg

Tässäpä jonkin verran lukusuunnitelmiani loppuvuodelle. Suunnitelmat toki elävät. Hyvää syksyä ja ruskan aikaa kaikille lukioilleni.

Kooste Turun kirjamessuista 2016

Olin Turun Kirjamessuilla perjantaina ja lauantaina. Tarkoitukseni oli olla myös sunnuntaina, mutta väsymys voitti. Sunnuntaina luin muun muassa Paperi T:n loppuunmyytyä Post alfa-runokokoelmaa.

Kiitos syksyn ja kaamoksen päässäni, en  jaksa kirjoittaa yhtä kattavaa messuraporttia kuin aiemmin. Sen sijaan voitte nauttia oheisista fiilistelyistä kuvineen ja huomioineen.

IMG_20160930_101746.jpg

Hämmennystä aiheutti bibliofiilille alueen kirjastopalvelujen Halloween-teema ja tapa heruttaa kirjoja. Tuossa kärryssä oli näkösällä kirjoja, mutta niitäpä ei saanut mukaan rahallakaan, kuten monia muita paikan päällä olleita opuksia. Kärryn tarjonnalla yritettiin houkutella kirjastoon.

20160930_102217

Vaikean paikan eteen jouduin, kun piti valilta paras kirjastosta lainaamani kirja. Kirjoitin ensimmäisen mieleeni tulleen, vaikka olenkin vuosien saatossa lukenut kirjastosta ainakin miljardi kirjaa. Tutustu kirjastopuolueeseen (täällä).

IMG_20160930_102957.jpg

Animalian ständillä koin tarvetta selitellä sitä, miksen ole vegaani (juusto <3). Jäin kuitenkin himoitsemaan söpöä possukangasmerkkiä. Olisi pitänyt ostaa se.

IMG_20160930_104318.jpg

Joka vuosi Turun kirjamessuilla kohtaan jotain pelottavaa. Kerran oli Risto Räppääjä ja nyt taas tämä oranssiotus. Väittivät sen olevan kiltti, mutta näettekö nuo hampaat? Aurapuppets-nukketeatterifestivaali on tulossa ja nukketeatteria voi tilatakin, jos uskaltaa.

20160930_124905.jpg

Tässä on kuva Paperi T:n haastattelusta. Oikeasti minun piti laittaa kuva tähän Kalenterikarjusta kertomassa Pojatkin lukee-kampanjasta, mutten löytänyt ko. kuvaa. Tärkeä tieto on, että hänellä oli siniset, ei valkoiset, tennarit. Siis Kalenterikarjulla ei Paperi T:llä. Hänen kenkiään en katsonut.

Hämmentävää onkin, että menin seuraamaan useampaa ohjelmaa sen perusteella, että lavalla oli joku Twitteristä tuttu. Kävin muun muassa lauantaina katsomassa Kari Hotakaisen haastattelun, koska häntä haastatteli Twitter-tuttuni Antti Arnkil. Myöhemmin samana päivänä Twitteristä tuttu Kata Melander kertoi esikoiskirjaprojektistaan Type&Tell-osastolla.

IMG_20160930_142313.jpg

Perjantaina osallistuin myös ruokamessujen puolella Sokos Wiklundin järjestämään sushikouluun. Oli pirun hauskaa. Kohtelin kuulema sushia liian kovakouraisesti. Onnistuin myös polttamaan leikkuulaudan. Sushit kuitenkin kelpasivat puolisolle. En ehtinyt niistä ottaa kuvia, kun menivät niin nopeasti.

Jostain syystä en löytänyt tähän hätään kuvia lauantailta. Lauantaihin liittyi kovasti tunne hapenpuutteesta A-hallissa, hyvä olut ja väsymys.

Huolellisen eksymisen jälkeen kävin olut tastingissa, jossa verrattiin eri olutlaatujen ominaisuuksien esiintuloa normaalin tuopin ja Spiegelau-lasin välillä. Opin oluen maistelusta muun muassa sen, että kirjamessuilla nautittu alkoholi tekee olon huonoksi ja höllentää kukkaron nyörejä, vaikka maku olikin mitä mainioin.

Tärppejä Turun Kirjamessuille

KirjallisetTreffit_postikortti_paino_etu-640x425

Turun Kirjamessut lähestyvät taas. Tai no, onhan niihin vielä miltei kuukausi. On silti mukava alkaa jo suunnitella messuviikonlopun ohjelmaa. Vaikeinta kirjamessujen ohjelmaa suunnitellessa, on se, että mielenkiintoista ohjelmaa on paljon ja se menee välttämättäkin aina päällekkäin.

Teemoina tänä vuonna Turun kansainvälisillä kirjamessuilla ovat Satakunta ja Saksa. Ja onhan perinteisesti samaan aikaan käyävänä myös ruoka- ja viinimessut.

Tässä muutamia MUST-ohjelmia itselleni.

Perjantai

11.10 B-Halli Kuisti

Pojatkin lukee…kunhan lukukipinä syttyy!

Jo seitsemän kustantajaa mukana poikien lukuharrastusta edistävässä hankkeessa! Mikko Toiviaisen kanssa keskustelee kustantaja Mikko Aarne.

12.00 B-Halli Kuisti

Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin.

Peetu on saanut kasteessa nimen Petra, vaikka Petra hän ei ole ollut koskaan. Teos tärkeästä aiheesta. Haastattelijana Emma Alftan.

15.25 B-halli Tieto

Mitä on kulttuurinen kesätävyys?

Mikä on elävän perinteen osuus kestävässä kehityksessä? Aihetta peilataan vähemmistökulttuurien ja alkuperäiskansojen, muistiorganisaatioiden ja ekologisen kestävyyden näkökulmista. Puheenjohtajana dosentti Katriina Siivonen (Turun yliopisto), keskustelijoina ylijohtaja Elina Anttila, tutkimuspäällikkö Minttu Jaakkola ja yliopistonlehtori Anni-Siiri Länsman.

Lauantai

12.00 B-Halli Tieto

Huikee idis! Tutkijan tietokirjavinkit.

Tieteen yleistajuistaminen.  Kattaus tieteen yleistajuistamisen kirjoja kuten Maito tappaa, vuodelta 2016. Keskustelijoina päätoimittaja Tuukka Tammi (Yhteiskuntapolitiikka-lehti), viestintäasiantuntija Maria Ruuska (Kaskas Media) ja johtaja Reetta Kettunen (Suomen kirjainstituutin säätiö).

14.00 A-halli Fiore

Scifin yhteisöt

Suomessa on aktiivinen scifistä kiinnostuneiden yhteisö sekä kansainvälisestikin tunnettu Finncon-festivaali, joka järjestettiin tänä vuonna Tampereella. Suomalaisesta scifistä ja fantasiasta yhteisöllisinä ilmiöinä keskustelemassa Johanna Sinisalo, Markku Soikkeli ja Jukka Laajarinne. Haastattelijana Paula Havaste.

17.10 B-Halli Tieto

Kissan rooli lemmikkinä on muuttunut aikojen saatossa. Ennen kissa oli hiiriä metsästävä hyötyeläin, nykyään perheenjäsen, jolle opetetaan temppuja. Miksi kissa on niin suosittu juuri 2000-luvulla? Keskustelijoina Petri Pietiläinen: Kissojen maailmanhistoria ja Elina Väyrynen: Suuri kissatemppukirja: Opeta kissallesi hyödyllisiä taitoja, temppuja ja tapoja. Haastattelijana Urpu Strellman.

Sunnnuntai

11.00 A-halli Acrigola

Mike Pohjola: 1827

Ensimmäinen koko Suomen tulevaisuutta muovanneesta Turun palosta kirjoitettu romaani. Haastattelijana Minttu Nikkilä.

12.10 Auditorio

Mitä on onnellisuus?

Kysymystä pohtivat ja samalla uutuusteoksistaan kertovat Wilhelm Schmid (Saksa): Tyyneydestä (Aula & Co), Sylvia Löhken (Saksa): Hiljaisissa on voimaa (Into Kustannus) ja Tommi Melender: Onnellisuudesta. Haastattelijana Roman Schatz. Kieli: englanti

15.00 Satakunta B-halli

Ainettoman kulttuuriperinnön äärellä

Miten tallentaa ruokakulttuuria, tuhannen vuoden taideprojektia tai performanssitaidetta? Näistä haasteista keskustelevat amanuenssi Johanna Jakomaa Satakunnan Museosta, museonjohtaja Jenny Nybom Lönnströmin museoilta ja intendentti Anni Saisto Porin taidemuseosta.

Turun kirjamessut 2015: Lauantai

Turun kirjamessujen yksi teema oli  Saamenmaa
Turun kirjamessujen yksi teema oli Saamenmaa

Tänään oli ensimmäinen päiväni Turun kirjamessuilla tältä vuodelta. Aiemmin olen ollut vain yhden päivän, mutta tällä kertaa päiviä kertyykin kaksi. Saavuttuani messukeskuksen eteen yhdentoista aikaan huomioni kiinnitti saamelaiskota.  Messukeskuksen salossakin liehui Saamenmaan lippu. Olisin toki halunnut seurata kodankin ohjelmaa, mutta se olisi vaatinut messualueelta poistumista, jolloin en olisi voinut enää sinne palata.

Hannele Huovi lukee Urpoa ja Turpoa
Hannele Huovi lukee Urpoa ja Turpoa

Ensimmäiseksi suuntasin Fiore-lavalle.  Satuin puoliväliin ohjelmaa, jossa Tittamari Marttinen haastatteli Hannele Huovia, joka on tunnettu Urpo ja Turpo kirjoistaan. Olin lapsena katsonut Urpo ja Turpo-animaatiota, mutta ääneen luettuna tarina kuulosti mielestäni paljon hauskemmalta. Huovi kertoi, että suuri osa hänen ideoistaan on tullut omilta lapsilta.

Tiina on aina Tiina
Tiina on aina Tiina

Seuraavaksi Kirsti Kuronen jutteli Netta Walldénin ja Anu Holopaisen kanssa Tiina-kirjoista. Kuten aiemmin kirjoitin, Tiina-kirjojen kirjoittajan Anni Polvan syntymästä kulunut 100 vuotta. Tiina on kirjoissa reipas ja oikeudentuntoinen tyttö, joka rankaisi itseään virkkaamalla tai tekemällä joitain muita inhottavia askareita. Keskustelussa pohdittiin, onko Tiina-kirjat kestäneet vuosikymmeniä ja olisiko sarja ollut yhtä pitkäikäinen, mikäli Tiinan nimi olisi ollut Annuli.

Pelottava nukketeatterin nukke
Pelottava nukketeatterin nukke

Kierrellessäni messuilla pelästyin teatteria mainostavaa nukketeatterin nukkea. Kaikki tuollaiset nuket ja ihmiset esim. Risto Räppääjä-puvuissa ovat jotenkin pelottavia. Nukke suositteli minulle ÅST:n Myrskyluodon Maijaa.

Kirste Palto ja Niklas Holmberg
Kirste Palto ja Niklas Holmberg

Seuraavaksi palasin Fiore-lavan luo, jossa saamelainen kirjailija Kirste Palto ja runoilija Niklas Holmberg kertoivat saamelaisen taiteilijan elämästä. Mielestäni tässä kohtaa haastattelija Tuula-Liina Varis oli liikaa äänessa ja johdatteli hiukan kysymyksillään. Molemmat antoivat terveisiä, että saaamelaisten asema olisi tunnustettava Suomessa. Lopuksi Holmberg luki suomennettuja runojaan.

Riikka Pulkkinen lukee Ali Smithin Satunnainen-kirjasta otteen.
Riikka Pulkkinen lukee Ali Smithin Satunnainen-kirjasta otteen. Sormikin halusi kuvaan.

Seuraavana Fiore-lavalle astui Riikka Pulkkinen, joka keskusteli lempikirjoistaan Marjo Heiskasen kanssa. Mukaan oli valikoituneet Ali Smithin Satunnainen, W.G Sebaldin Austerliz sekä Linn Ullmanin Ennen unta. Pulkkinen kertoi lukevansa mielellään suomenkielistä kirjallisuutta, vaikka osasikin monia kieliä, koska monet käännökset ovat niin taitavia. Kirjailijana hän saa muiden kirjoista ahaa-elämyksiä omaan työhönsä. Kuten kuvasta näkyy tämä esitys tulkattiin viittomakielelle.

Runo-Kaarinan kekseliäs pöydän jalka.
Runo-Kaarinan kekseliäs pöydän jalka.

Tämän jälkeen kiertelin suurimman osan alueesta. Jumituin pitkäksi aikaa Teehetki-yrityksen pisteelle, josta lähti totta kai mukaan teetä.

Kuisti-lavalla oli tunnelmaa ja puhetta väkevistä.
Kuisti-lavalla oli tunnelmaa ja puhetta väkevistä.

Jumiinnuin Kuisti-lavan tuntumaan, jolla Ari Turunen ja H.J Vilkuna esittelivät teoksiaan Mika Rönkön johdolla. Turunen oli kirjoittanut Humalan henki-kirjan ja Vilkuna oli kirjoittanut Juomareiden valtakunta-teoksen, jossa käydään läpi suomalaista alkoholikulttuuria 1500-luvulta 1850-luvulle. 1500-luvulla juotiin olutta, siinä missä vahvemmat olivat lääkkeeksi tarkoitettu.

Milla Paloniemi kertoo Kiroilevasta Siilistä.
Milla Paloniemi kertoo Kiroilevasta Siilistä.

Seppo Lahtinen haastatteli seuraavaksi Milla Paloniemeä. Paloniemi on pitänyt taukoa Siilin piirtämisestä. Siinä missä Paloniemi oli aiemmin sisäänpäinkääntynyt ja Siili räiskyvä, on siili pehmentynyt ja Paloniemestä tullut ärhäkämpi. Paloniemi kertoi, että kaikista tunnetiloista voi tehdä taidetta. Seuraamani Paloniemen En vaan osaa-sarjakuvablogi toimii kuulema terapiablogina, vaikkei hän ei sinne kaikkea vuodatakaan.

Pieni söpö Aviador-kustantamo
Pieni söpö Aviador-kustantamo

Istuin tämän jälkeen pitkän tovin Turun scifi-seuran pisteellä juomassa kahvia ja lärpättämässä kavereiden kanssa. Etsiessäni Vihreiden ständiä, jolla minulla oli loppupäivästä päivystysvuoro, törmäsin pienen Aviador-kustantamon ständiin.  Kustantamolla on vain verkkokauppa, mutta tarjonta vaikutti kiinnostavalta. Mukana oli runoutta, musiikki-kirjallisuutta ja jalkapalloaiheisten novellien kokoelma. (Itseäni aktiivisena pitävänä) lukijana ja kirjabloggaaja olenkin ihmeissäni, etten ollut kuullut aiemmin kyseisestä kustantamosta. Toivottavasti kuulemme vielä paljon toisistamme!

saalis
Ensimmäisen päivän kirjasaalis

Tehtyäni päivystysvuoron Vihreiden pisteellä suuntasin kotiin. Oli aika käydä kassit läpi, mitä oli tarttunut mukaan. Vaikka kassit olivat painavat, mukaan oli tarttunut vain (!) neljä kirjaa ja kasa muuta materiaalia.

Pysähdyin Osuuskumman pisteelle nähdessäni sinihiuksisen kirjailija Magdaleena Hain.  Hän suostutteli minulle Anni Nupposen Joen Jumala-kirjaa. Ensimmäisellä kerralla en vielä sortunut. Kun Morre oli mainostanut somessa olevansa Osuuskumman pisteellä neljän aikoihin, saavuin paikalle. ”Kun luet Nupposen nyt, niin Helsingin kirjamessuihin mennessä ilmestyy toinen osa,” Morre puhui. Samaan syssyyn mukaan lähti ruotsalaisten scifistien Surupukki-antologia.

Vihreiden pisteellä ennen vuoroni alkua Andrei Sergejeff koitti puhua minulle, että Gaudeamuksen pisteellä myytäisiin hänen kirjoittamiaan kirjoja mm. Aikamme monta islamia. Pelästyin kuitenkin kirjan hintaa ja vaikka olisinkin saanut Sergejeffin omistuskirjoituksen, aloin silmäillä halvempia opuksia. Mukaan lähti Mikko Lahtisen Kirjastojen maa ja Caitlin Moranin Naisena olemisen taito.

Huomenna taas uusi messupäivä. En voi ymmärtää, minulla tulee kirjamessuilla aina onnellinen ja taivaissa leijaileva olo. Vähän niin kuin hääpäivänä.  Tämän saa sentään kokea useammin kuin hääpäivän.

Lopuksi mainostan Turun Art Cafessa kerran kuukaudessa kokoontuvaa Vihreää lukupiiriä. Lukupiirin FB-sivut ovat täällä.