Joukko nuoria haetaan ilman ennakkovaroitusta vankilaan kärsimään rikoksia, jotka he tilastolaskennallisen ohjelman mukaan tekisivät tulevaisuudessa. Pois pääsee mikäli tunnustaa tulevan rikoksensa katuen. Nuoria rankaistaan sähköiskuin ja heitä kehotetaan itsetutkiskeluun. Myöhemmin muutama nuorista ylennetään vartijoiksi valvomaan muita ja antamaan juuri niitä sähköiskuja.
Kirjassa seurataan tarkemmin muutamaa nuorta. On muunsukupuolinen Vega, runopoika Kaspian, homopariskunta Oliver ja Johannes sekä maailmanparantaja Meea. Kaspianin runotausta näkyy runomuotoon kirjoitetetuissa kappaleissa, kun taas Johannes naputtaa tekstiviestejä kaksoissisarelleen Jennalle. Viestejä, jotka eivät vankilasta lähde minnekään.
Kirja oli taattua Simukkaa, ahmintamateriaalia. Itsekin ahmin sen yhden illan aikana.
Päivitämpä kirjamessutunnelmat näin heti kotiinnuttuani. Olin Helsingin kirjamessuilla perjantai-iltana, koko lauantain ja sunnuntaina aamupäivällä. Kahdeksannentoista kerran järjestettävät Helsingin kirjamessut keräsivät hallit täyteen kirjoja ja kirjojen ystäviä. Samaan aikaan järjestettiin Ruoka- ja viinimessut, joilla harmikseni en ehtinyt kuin pyörähtää syömässä pasta-annoksen.
Salla Simukka Kallio-lavalla lauantaina.
Paljon kiitosta annan Kallio-lavalle, jolla Kallion lukiolaiset haastattelivat kirjailijoita. Haastattelujen lopuksi kirjailijat signeerasivat lavalla nähdyt kirjat, jotka sitten lahjoitetaan Hope ry:lle hyväntekeväisyyteen.
Kallio-lavalla kävin kuulemassa muun muassa Sukupuolena ihminen- ja Itsenäisiä naisia – 70 suomalaista esikuvaa- kirjasta sekä Salla Simukkaa. Salla Simukan uudessa kääntökirjassa, Sammuta valot/Sytytä valot, on 20 kaunista ja kamalaa novellia. Erityisesti minua kiinnostaa novelli, jonka minä-kertojana on huvipuisto.
Bonnierin bloggaaja-aamiaisella lauantaina haastateltiin Anja Snellmania, Antti Heikkistä, Satu Vasantolaa, Veera Niemistä ja Liina Putkosta. Erityisesti minua huvitti Heikkisen savolainen lupsakkuus. Hän luki mainiolla murteellaan pätkän Kehveli-kirjastaan, joka vaikutti hupaisalta.
Lauantaina oli myös Kirjakultin miitti. Eräät kirjanloggaajat ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja perustaneet yhteisen Youtube-kanavan. Vaikka Bibliofiilin päiväunilla onkin oma Youtube-kanava, koen että yhteinen kanava on helpommin hallittavissa ja rennompi. Tänään muuten ilmestyy kanavalla video, jossa avaan Once upon time book clubin syyskuun tilauksen.
Osallistuin myös S&S:n bloggaajatilaisuuteen, jossa lavalla olivat kirjailijat Katja Lahti, Sabine Forsblom, Annastiina Heikkilä, Lauri Ahtinen ja Ida Salminen. Keskustelu siirtyi kirjoista luokkayhteiskuntaan ja #metoo:hun. Minua jäi kiinnostamaan Project mama– blogistaan tutun Katja Lahden Lasitehdas-kirja, jossa erilaiset perheet kohtaavat.
Game of thrones-fanina menin tietenkin kuuntelemaan, kun Mike Pohjola ja Jussi Ahlroth kertoivat Westerosin kirjeenvaihtaja-kirjastaan. Ahlroth on pitänyt samannimistä Tv-sarjan käänteitä spekuloivaa palstaa Nyt-liitteen nettisivuilla jo useamman vuoden. Kirja julkaistiin nyt, jotta mukaan saadaan kahdeksannen ja viimeisen kauden spekulaatiot.
Loppulauantain pyörin messuilla ystäväni runoilija Hanna Stormin kanssa. Kehoitan tutustumaan hänen runokirjaansa Kutsun itseni kylään, jonka on julkaissut Aviador.
Helsingin kirjamessujen saalista
Sunnuntaina pyörin messuilla vain aamupäivän. Ennen kotiinlähtöä ehdin yleisen haahuilun lisäksi osallistua lukupiiriin, jossa käsiteltiin Risto Isomäen Viiden meren kansa-teosta. Siitä julkaisen oman postauksensa huomenna.
Kaiken kaikkiaan messuviikonloppu oli onnistunut seikkailu, jonka toivon uusivani vielä moneen kertaan.
Olin tänään kouluttautumassa vapaaehtoiseksi lastenkirjallisuus tapahtumaan Kirjahyrrään, joka järjestetään ensi viikolla Naantalissa. Toista kertaa järjestettävä tapahtuma kertoo lukemisen ihanuudesta lapsille. Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentin rouva Jenni Haukio.
Kirjahyrrän ohjelma polkaistaan käyntiin 18.5, jolloin avajaistilaisuudessa kello 18-20 Naantalin urheilutalolla kuullaan Haukion tervehdys. Torstain tärppeinä voisin mainita Urpon ja Turpon luojan Hannele Huovin esiintymisen Kristoffer-salissa klo 8.30 ja kirjailija Siri Kolu on samassa paikassa kertomassa lastenkirjojen anarkismista klo 10.30. Perjantaina lavalla nähdään suosikkini sekä Magdalena Hai että Salla Simukka. Ikävä kyllä molemmat esiintyvät samaan aikaan 11.30-12.15. Hai Urheilutalolla ja Simukka Kristoffer-salissa. Lauantaina on luvassa muun muassa kirjastossa Hali-Koiran tarinatuokio 10.30.
Koko festivaalin ajan on muun muassa Naantalin taidehuoneella on Robotoi-medianäyttely lapsille, Urheilutalolla kirjojen vaihtotori ja Pienen kirjapuodin pop up – kauppa.
Perinteisesti aloitan lukumaratonin kuuntelemalla Iisan Maraton-kappaleen.
Niin koville se otti, etten vieläkään itseni ole en.
Sun reittis kulki nelkytkaks kilometriä saaristomaisemaa
Mun omani mun pääni sisällä, sinne mutkia laittaa saa
On lähdettävä kaupungille asioille, mutta otan mukaan mahdollisia odottelu hetkiä varten runokirjan ja romaanin.
18.27
Tulin kaupunkiasioilta. Aloin paistamaan banaaniohukaisia. Paistettuani ohukaiset istuin lukemaan juuri mieheltäni saamia a silent voice-mangan ensimmäistä ja kolmatta osaa. Hiukan nurinkurista lukea ne tässä järjestyksessä.
Ennen nukkumaanmenoa katsoimme vielä vuonna 1951 valmistuneen Katharine Hepburnin ja Humphrey Bogartin tähdittämän The African Queen leffan, joka perustuu C.S Foresterin samannimiseen kirjaan. Nukahdin heti elokuvan jälkeen lukematta yhtään sivua.
26.1.
07.00
Aloitin päivän lukemisella. Aamutoimien ohella luin Tuomo Jäntin Talven hallava hevosta.
18.21
Tulin kotiin kaupunkiasioilla. Olin kaupungilla ollessani lukenut sivuja Tove Janssonin Farlig Midsommarista. Pekka Kytömäen Ei talvikunnossapitoa kirjan sain luettua kokonaan loppuun. Haluan jakaa teille runon, johon samaistun täysin rinnoin
Seinät vuorattu
kirjapinoin maailman
kylmyyttä vastaan.
Ilta venyi yöhön minun selvitellessä mahdollisia kursseja, joita voisin käydä tänä keväänä. Löysin myös uudelleen Coursera-sivuston, jolla voi käydä eri yliopistojen kursseja ilmaiseksi. Valitsin itselleni kiinan alkeet ja Skandinaavisen elokuvan.
Ennen nukahtamista yritin lukea vielä mangaa, mutta mikään niistä ei napannut. Loppujen lopuksi päädyin lukemaan taas Donald Spoton Marilyn Monroen elämäkertaa.
27.1
09.30
Paistoin pitkästä aikaa aamiaiseksi banaanimunakkaan. Siihen tulee yksi banaani ja kaksi munaa ja sekoituksen jälkeen paistetaan ohukaispannulla. Herkullista!
Lukeminen jäi aamupäivältä, kun jumituin pelaamaan Habitica-peliä, jossa ollaan oman elämänsä antisankareita ja saadaan kokemuspisteitä suorittamalla päivittäisiä asioita.
21.07
*huh* palasin vihdoin kotiin puolitoista tuntia sitten. Kaupungilla kävellessäni kuuntelin äänikirjaa, jossa Lumikki Andersson seikkaili taas. Kävin myös kirjastossa kuuntelemassa esikoiskirjailija Tuomo Jäntin haastattelua.
28.1.2016
Kuuntelin taas kaupungilla käppäillessäni pitkälti Lumikki-trilogian toista osaa. En tiedä, mitä tästä sanoisi.
Kävin katsomassa mysterielokuvanäytöksessä Carol-elokuvan, joka perustuu 1952 julkaistuun Patricia Highsmithin The Price of Salt-kirjaan. Liikutuin elokuvasta. Suosittelen sitä lämpimästi ja uskon, että jompikumpi pääosan esittäjistä saa oscarin.
29.1.2016
Tulikin välipäivä lukemisesta, kun oli niin paljon muita kiireitä 😦
30.1.2016
Kuuntelin Valkoinen kuin lumi-kirjan loppuun. Kirjassa tunnuttiin olevan koko ajan pulassa tai juoksemassa karkuun. Kyllä minä aion kuunnella viimeisenkin osan sarjasta, mutta odotukset eivät ole kovat. Olenkohan liian vanha nuorten kirjoille?
Katsoimme eilen Viattomuuden aika-elokuvan, joka perustuu samannimiseen 1921 julkaistuun kirjaan. Kirja sopi Helmet-haasteen kohtaan kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja. Sain luettua sitä 67 sivua ennen kuin alkoi tökkimään. Kirja oli liian siirappinen. Odotin koko elokuvan ajan, milloin päähenkilöt saisivat aikaan kuuman romanssin, mutta ilmeisesti 1870-luvulle sijoittuvassa tarinassa muutama suudelma on jo kuuma romanssi. Totesin, ettei kirja ja elokuva sovi minulle.
31.1.1.2016
Tänäkään päivänä en lukenut paljoa. Viimeistelin Barry Keithin 100 Science Fiction Films-kirjan, joka esitteli sata eri aikoina tehdyt scifi-pläjäykset.
Pelasimme useamman tunnin (miltei kuusi!) eri lautapelejä porukalla. Hyvin vietetty sunnuntai siis!
Nyt loppuilta menee varmastikin muissa kuin lukuhommissa. Vaikka minun oli tarkoitus lukea tällä viikolla enemmän, en koe onnistuneeni siinä.
Katja Ketun jälkeen kaipasin jotain kevyempää kuunneltavaa, joten päädyin kuuntelemaan Salla Simukan viime vuonna julkaistua Lumikki-trilogian avausosaa Punainen kuin veri.
Lumikki Andersson on hiukan rikkinäinen lukiolaistyttö. Eräänä päivänä hän löytää lukion pimiöstä kuivumasta seteleitä ja sotkeentuu tahtomattaan rikosvyyhtiin, jota alkaa painostuksen alla selvittää.
Lumikin hahmo avautuu hiljalleen ja siinä on kerroksia kuin sipulissa tai Shrekissä (eh heh). Aluksi Lumikki vaikuttaa kovalta ja hän toteaa, ettei yksin asuessaan ole yksinäinen. Hän yrittää pysytellä poissa tapahtumien keskiöstä ja liikkua omassa rauhassa. Kuitenkin tarinan edetessä Lumikin taustasta valottuu puolia ja syitä, siihen, miksi hän on niin varuillaan.
Luku jätettiin miltei aina cliffhangeriin. Luetussa kirjassa se olisi kannustanut ahmimaan kirjaa nopeammin, mutta äänikirjassa tuntui lähinnä hassulta, kun samaan lukuun sekoittui useampia henkilöitä.
Lukija Anna Saksman luki varmalla otteella ja hyvin, mutta piti välillä turhan pitkiä taukoja, jolloin luulin, että laitteeni on simahtanut.
