Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa

9789515239693.jpg

Tämä kirja on ollut häpeäpilkkuna lukupinossani. Sain tämän arvostelukappaleen jo tammikuussa, mutta sain kirjan luettua loppuun vasta marraskuun puolella. Sillä välin kirjasta on ilmestynyt arvosteluja niin painetussa mediassa kuin blogistaniassakin.

Tom Malmquist kirjoittaa omasta kokemuksestaan terapeuttisen kirjan. Hänen Karin- vaimonsa on viimeisillään raskaana ja joutuu sairaalaan. Koittelemusten jälkeen sairaalasta palaakin kotiin vain lapsi isänsä kanssa.

Vertasin aiemmin Tuomas Juntusen Tuntematon lapsi-kirjaa tähän teokseen. Juntusen kirjassa lapsi kuolee ja Juntunen käsittelee suruaan kirjoittamalla kirjan. Malmquist jää yksin lapsen kanssa ja kirjan loppuvaiheilla hän menettää vielä isänsäkin.

Menetys on niin kova, että tekstiä lukiessa hengästyy. Eikä vähiten sen takia, että kappaleet ovat yhtä pötköä monen aukeaman verran.

Miksikö minulla jäi kirja kesken niin pitkäksi aikaa? Luin sukkelaan kuvauksen Karinin sairaalaan joutumisesta hänen kuolemaansa. Toinen puoliso kirjasta on ennemminkin puolison kuoleman käsittelyä, johon kuuluu ihmeen vähän lapseen tutustumista ja ihmeen paljon arkipäiväistä keskustelua sukulaisten kanssa, byrokratiaa ja arkea. Pakko se on tunnustaa: samaan aikaan, kun kirjailija menetti puolisonsa, kirja menetti imunsa.

Siksipä juuri takakannen ylisanat hämäävät. Virtuoosimainen? Uskommattoman kaunis? Totta sekin, mutta editoida olisi mielestäni saanut reippaammin.

Mainokset

Päivittyvä postaus: Ystävänpäivän lukumaraton 2017

Ystävänpäivä-logo 1.jpg

Kaikkien näiden vuosien jälkeen!

Olen aina luullut, että lukumaratonia voi käydä vain niinä päivinä, jotka haasteessa on mainittu. Nyt sainkin kuulla, että kunhan se alkaa tai loppuu määrättyinä päivinä on kaikki ok. Mutta eihän lukumaratoneissa yleensäkään nipoteta.

Tällä kertaa ystävänpäivän lukumaratonia emännöi Tuntematon lukija. Voit lukea lisää lukumaratonista täältä.

  • Lukumaratonin pituus on 24 tuntia. Maratonin voi aloittaa mihin kellonaikaan vain, myös ensimmäistä päivää edeltävänä päivänä, kunhan osa suorituksesta osuu jollekin varsinaisista maratonpäivistä. Voit esimerkiksi aloittaa jo 10.2.2017 klo 12:00, jolloin maraton loppuu osaltasi 11.2.2017 klo 12:00. HUOMIO: maraton ei kestä yhden henkilön osalta neljää päivää, vaan saat valita parhaiten itsellesi sopivan 24 tunnin jakson maratonin ajankohdalta.
  • Jaloittelu-, ruoka- ja lepotaukoja saa pitää tarpeen mukaan, mutta niihin käytetty aika lasketaan mukaan kokonaissuoritusaikaan.
  • Voit halutessasi kirjoittaa blogissasi päivittyvää postausta maratonkuulumisistasi, mutta riittää, jos kirjoitat maratonistasi koontipostauksen. Kirjaa ylös lukemasi sivumäärä ja teoslistasi ja ilmoita ne julkisesti blogissasi. Jos sinulla ei ole omaa blogia, voit ilmoittaa lukemasi sivumäärän ja halutessasi myös kirjat tämän postauksen kommenttikenttään. Haasteen emäntä tekee koosteen, johon kirjataan kaikki osallistuneet blogit ja yhteinen luettu sivumäärä.
  • Lukea saa mitä tahansa, missä ja miten vain! Luetpa siis esimerkiksi sarjakuvaa bussissa lukulaitteella tai kivikovaa klassikkoa kotisohvalla, ovat kaikki tyylit vapaita.
  • Lukumaratonin edistymistä voi raportoida myös somessa. Maratonin hashtagina on käytössä perinteinen #lukumaraton

Olen sairastanut kolmatta päivää ärhäkkää flunssaa. Järjestin Twitterissä kyselyn, että mitäs sitä seuraavaksi nuhanenänä tekisi. Kysely ei varmaan olisi ollut niin tasainen, mikäli olisin antanut enemmän aikaa…

Nyt kuitenkin päätin aloittaa lukumaratonin 10.2 klo 17. En ole paljoa suunnitellut, mitä lukisin, mutta todennäköisesti taputtelen loppuun muutamia keskeneräisiä kirjoja. Aloitin kuuntelemalla Iisan Maraton-kappaleen. Käytin kohtuuttoman paljon lukuaikaa etsiessäni youtubesta ko. biisiä. Tässä kuitenkin Spotify-linkki.


20.45

Suunnilleen kolme ja puoli tuntia lukemista takana ja hyytymistä alkaa olla havaittavissa. Uskoisin sen johtuvan enimmäkseen sitkeästä flunssasta.

IMG_20170210_172239.jpg

Ensimmäisenä luin S&S:ltä tilaamani Luovaa tekstausta-kirjan. Heti tuli hirveä himo hankkia kunnon mustekynä ja alkaa harjoittelemaan.

20170210_175544.jpg

Eräs rouva Turusta (minä) kokeili tälläisiä fontteja bullet journaliinsa. Suosittelen Luovaa tekstausta-kirjaa kalligrafiasta kiinnostuneille sekä bullet journalista innostuneelle, sillä bujon sivuja on aina kiva koristaa erilaisilla fonteilla.

144 sivua

51KHqdomSpL._AC_UL320_SR214,320_.jpg

A Silent voice-mangasta olen aiemmin kirjoittanut ainakin täällä. Sain loputkin osat sarjasta puolisolta ja päätin ahmaista tähän väliin neljännen osan. Suosittelen kaikille, joilla on jonkinlaista kokemusta kiusaamisesta ja/tai erilaisuudesta.

192 sivua

IMG_20170210_184439.jpg

Kuten aiemmin mainitsin, minulta jäi kesken Tuutikki Tolosen Mörkövahti, kun Bookbeat-palvelun tilaus päättyi. Kummia tapahtuu, kun äiti voittaa matkan Lappiin ja lapsia tulee vahtimaan mörkö. Neuvokkaat lapset Hilla, Kaapo ja Maikki näyttävät neuvokkuutensa. Mutta ketkä ovat puhuva kylpytakki ja näkymätön ääni?

Kirja jäi niin jännään kohtaan, että minun on pikimmiten etsittävä käsiini sarjan toinen osa Mörköreitti.

304 sivua

IMG_20170210_202610_678.jpg

Seuraavaksi tarkoituksenani on lukea loppuun Tommi Malmquistin Joka heti olemme yhä elossa.


11.2. 17.21

IMG_20170211_093340.jpg

Niin se flunssa hyydytti tätä lukumaratoniin osallistujaa. En jaksanut lukea Malmquistin kirjaa kovin montaa kymmentä sivua, kun jo nukhadin istualtani.

Ennen nukkumaanmenoa luin Leena Kirstinän kirjoittamaa Kirsi Kunnaksen elämänkertaa. noin 50 sivua.

Tänä aamuna oli ihan mökkihöperöolo, kun en ollut käynyt ulkona lääkärireissua lukuunottamatta sitten tiistain. Siispä lähdin kirjastossa käymään. Mukaan tarttui Mörkövahti-kirjan jatko-osa, Mörköreitti.

Päivällä luin 6o sivua Laura Gustafssonin Korpisoturi-kirjaa. Kuka muuten arvaa, mihin kohtaan Helmet-lukuhaastetta se sopii?

 

Sitten rupesimmekin leipomaan pullaa. Ruuanlaitossaja ja leipomisessa hurahtikin tovi ja sitten olikin lukumaraton ohi.

Mitä lukumaratonista siis jäi käteen?

Luettuja sivuja kokonaisuudessaan 770.

Kirjoja kokonaan luettu kolme.

Kesken jäi neljä.

Mitä opin tällä kertaa lukumaratonista?

Lukumaratonia varten kannattaa tehdä lukusuunnitelma. Välillä kannattaa lukea jotain kevyempää kuten sarjakuvia. Kirjastossa käyminen ja pullan leipominen sekä flunssa ovat kuitenkin hyviä syitä unohtua lukemasta.

Seuratkaa toki vielä muiden lukumaratoneja #lukumaraton

Rosa Meriläinen ja Saara Särmä: Anna mennä. Opas hauskempaan elämään.

9789515238320.jpg

 

Tämä kirja julkaistiin jo keväällä, mutta ikäväkseni pääsin siihen käsiksi vasta nyt. Minä rakastan tätä kirjaa, enkä olisi halunnut sen loppuvan.

Saara Särmä on somessa nickillä huippumisukka ja hänen tohtoriväitöskaronkkansa teema oli yksisarviset. How cool is that? Roosa Meriläinen kohahdutti aikanaan eduskunnassa minihameessa, koska jakkupuvut ovat niin tylsiä. Yhdessä he ovat perustaneet feministisen ajatushautomo Hatun.

nelio-300x300.jpg
Rakastan tätä kuvaa, jossa Särmällä on päässään tohtorin hattu ja Meriläisellä kana.

Tämä kirja on täynnä niin paljon hyvää, etten rupea kaikkea tähän kirjoittamaan. Kannattaa tutustua kirjaan ihan itse. Muutamia loistavuuksia tässä:

  • Patriarkaatti on syvältä.
  • Jos kotona tuntuu olevan sotkuista, etkä jaksa siivota, tuijota kattoa. Se on aina siisti.
  • Kehu nainen päivässä. Itsellekin tulee hyvä mieli, eikä vain kehuttavalle.
  • Ihminen on kaunis.
  • TV-Sarjat ja elokuvat opettavat meille elämästä. Ja Mad Max – Fury Road on rautaa.
  • Avoin puhe poistaa häpeää.

Lue lisää tästä kirjasta täältä.

Stina Niemi & Aino Öhman: Elämäni

20160417_162522.jpg

Jatkan edelleen runojen maailmaan. Sain S&S:ltä arvostelukappaleen Elämäni-runokirjasta, joka sisältää lyriikkaa elämästä, lääkäreiltä potilaille. Kansi on kutsuva ja siitä kävi selväksi, mitä sisältä löytyy.

Neurologi kokeillut kortisonia,

joka subjektiivisesti helpotti näköoiretta.

Tällä hetkellä ei murheita huulien kanssa.

Alkoholia aniharvoin.

Esipuheessa Niemi ja Öhman kertovat työskentelevänsä potilasohjeiden ja terveydenhuollon tekstien kääntäjinä. He alkoivat kerätä pieniä potilasrunoja työhuoneen ovenpieleen, joita muut tulivat ihastelemaan.

Hemmetissä asuva rouva.

Jalat ei kanna yhtään,

henkisesti kuitenkin virkeä ja asiallinen.

Vastaanoton aikana ei halua puhua.

Kirja on siis täynnä anekdootteja terveydenhuollon ja potilaiden elämästä. Ikävä kyllä, minulle eivät nämä runot auenneet. Ajattelin lähettää runokirjan äidilleni äitienpäiväksi, jos entinen sairaanhoitaja saisi tästä jotain irti.

Asiallinen ja huoliteltu rouva.

Ei kaarimaisia oksennuksia.

Potilaalla tai potilaan suvussa ei äkkikuolemia.