Jussi Ahlroth, Mike Pohjola: Westerosin kirjeenvaihtaja

9789511325819.jpg

Ainoa kirja Helsingin kirjamessuilta, josta maksoin täyden hinnan ja sain vielä signeerauksenkin oli spekulaatio-opus liittyen Game of Thrones-sarjaan. Näin Jussi Ahlrothin ja Mike Pohjolan kertovan kirjasta ja juttelevan sarjasta messuilla ja innostuin. Kotiin palattuani luin kirjan miltei yhdeltä istumalta. Kirja keskittyy siis Game of Thrones-tv-sarjaan eikä suinkaan Tulen ja jään laulu-kirjansarjaan, johon tv-sarja perustuu.

Jussi Ahlroth on pitänyt tv-sarjan neljännen kauden ajoista lähtien Helsingin sanomien nettisivuilla Westerosin kirjeenvaihtaja-blogia, jossa hän on analysoinut ja spekuloinut sarjan käänteitä. Kustantamon puolelta tuli idea kirjasta, jotta faneilla olisi jotain viimeistä, kahdeksatta kautta odotellessa.

Kirja koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa kerrataan jo nähtyjen seitsemän kauden tapahtumia. Toisessa osassa on artikkeleita muun muassa sarjan linnoituksista ja sukupuolen reprensentaatioista sarjassa. Kolmas osa, noin viisikymmentä sivua, on omistettu viimeisen kauden spekulaatioille.

Kirja on pieteetillä tehty ja mukaan on otettu fanitkin. Kirjoittajat kysyivät Game of Thrones Suomi- facebookryhmässä fanien lempi- ja inhokkijaksoja ja -kohtauksia. Kirja ei tarkastele myöskään sarjaa kritiikittömästi vaan pohtii sarjan kohokohtia ja aallonpohjia.

Sarjan kahdeksannen tuotantokauden jaksot on kuvattu, muttei esitysajasta ole muuta tieto, kuin että se olisi vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla. Sitä odottaessa suosittelen faneille tätä kirjaa.

Mainokset

Helsingin kirjamessujen tunnelmia

IMG_20181028_165641_314.jpg

Päivitämpä kirjamessutunnelmat näin heti kotiinnuttuani. Olin Helsingin kirjamessuilla perjantai-iltana, koko lauantain ja sunnuntaina aamupäivällä. Kahdeksannentoista kerran järjestettävät Helsingin kirjamessut keräsivät hallit täyteen kirjoja ja kirjojen ystäviä. Samaan aikaan järjestettiin Ruoka- ja viinimessut, joilla harmikseni en ehtinyt kuin pyörähtää syömässä pasta-annoksen.

IMG_20181027_114132.jpg
Salla Simukka Kallio-lavalla lauantaina.

Paljon kiitosta annan Kallio-lavalle, jolla Kallion lukiolaiset haastattelivat kirjailijoita. Haastattelujen lopuksi kirjailijat signeerasivat lavalla nähdyt kirjat, jotka sitten lahjoitetaan Hope ry:lle hyväntekeväisyyteen.

Kallio-lavalla kävin kuulemassa muun muassa Sukupuolena ihminen- ja Itsenäisiä naisia – 70 suomalaista esikuvaa- kirjasta sekä Salla Simukkaa. Salla Simukan uudessa kääntökirjassa, Sammuta valot/Sytytä valot, on 20 kaunista ja kamalaa novellia. Erityisesti minua kiinnostaa novelli, jonka minä-kertojana on huvipuisto.

IMG_20181027_103606_556

Bonnierin bloggaaja-aamiaisella lauantaina haastateltiin Anja Snellmania, Antti Heikkistä, Satu Vasantolaa, Veera Niemistä ja Liina Putkosta.  Erityisesti minua huvitti Heikkisen savolainen lupsakkuus. Hän luki mainiolla murteellaan pätkän Kehveli-kirjastaan, joka vaikutti hupaisalta.

43250613_1605299362909562_1287514599863615488_o.jpg

Lauantaina oli myös Kirjakultin miitti. Eräät kirjanloggaajat ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja perustaneet yhteisen Youtube-kanavan. Vaikka Bibliofiilin päiväunilla onkin oma Youtube-kanava, koen että yhteinen kanava on helpommin hallittavissa ja rennompi. Tänään muuten ilmestyy kanavalla video, jossa avaan Once upon time book clubin syyskuun tilauksen.

IMG_20181027_140929.jpg

Osallistuin myös S&S:n bloggaajatilaisuuteen, jossa lavalla olivat kirjailijat Katja Lahti, Sabine Forsblom, Annastiina Heikkilä, Lauri Ahtinen ja Ida Salminen. Keskustelu siirtyi kirjoista luokkayhteiskuntaan ja #metoo:hun. Minua jäi kiinnostamaan Project mama– blogistaan tutun Katja Lahden Lasitehdas-kirja, jossa erilaiset perheet kohtaavat.

IMG_20181027_153733.jpg

Game of thrones-fanina menin tietenkin kuuntelemaan, kun Mike Pohjola ja Jussi Ahlroth kertoivat Westerosin kirjeenvaihtaja-kirjastaan. Ahlroth on pitänyt samannimistä Tv-sarjan käänteitä spekuloivaa palstaa Nyt-liitteen nettisivuilla jo useamman vuoden. Kirja julkaistiin nyt, jotta mukaan saadaan kahdeksannen ja viimeisen kauden spekulaatiot.

IMG_20181027_170634_1.jpg

Loppulauantain pyörin messuilla ystäväni runoilija Hanna Stormin kanssa. Kehoitan tutustumaan hänen runokirjaansa Kutsun itseni kylään, jonka on julkaissut Aviador.

IMG_20181028_161601.jpg
Helsingin kirjamessujen saalista

Sunnuntaina pyörin messuilla vain aamupäivän. Ennen kotiinlähtöä ehdin yleisen haahuilun lisäksi osallistua lukupiiriin, jossa käsiteltiin Risto Isomäen Viiden meren kansa-teosta. Siitä julkaisen oman postauksensa huomenna.

Kaiken kaikkiaan messuviikonloppu oli onnistunut seikkailu, jonka toivon uusivani vielä moneen kertaan.

Mike Pohjola: 1827

1827_89796.jpg

Kerroin jo sunnuntaina lukeneeni loppuun edellispäivänä Mike Pohjolan Turun palosta kertovan 1827-kirjan ja lupailin blogipostausta jo samalle illalle. Ahmin kirjaa Saksan matkallamme, vaikka olihan päälle viisisataa sivuista kirjaa kurja raahatakin. Milloin opin lukemaan e-kirjoja!?

Tarinan alkaessa Elias Hellman on palaamassa kesän lopulla pitkältä runonkeruumatkalta Itä-Suomesta. Vaikka tarinassa seurataankin useaa henkilöä, Elias nousee kuitenkin tarinamme päähenkilöksi. Hän kasvaa idealistisesta runopojasta aikamieheksi tarinan edessä. Toinen mielenkiintoinen hahmo on Eliaksen rakkauden kohde piika Maria Vass, jota tarinoiden mukaan syytetään Turun palosta.

Suomi on ollut alle kaksikymmentä vuotta keisarillisen Venäjän alaisuudessa ja osa kansalaisista haikailee kuninkaan aikaan tai jopa itsenäisyyteen. Juonia Turun polttamisesta sikiää eri puolilla ja eri syistä.

1800-luvun tarinan lisäksi rinnalla kuljetetaan kirjan syntyyn liittyvää tarinaa nykyajassa, jonka tarpeellisuudesta en oikein saanut selkoa. Mielestäni kirja olisi pärjännyt paljon paremmin ilman välihyppäyksiä nykyaikaan.

Kirjan on kirjoittanut Mike Pohjola, jonka käsialaa oli Turun kulttuuripääkaupunki vuonna esitetty hevimusikaali 1827. Kulttuurihistorian aineopinnot suorittaneeni en hoksannut lukiessani kovin monia häiritseviä virheitä. Vaikka tarvitseeko loppujen lopuksi virheettömyyttä fiktiiviseltä romaanilta vaatiakaan?

Kirja on monien sanomalehtien ym. lisäksi arvosteltu useassa kirjablogissa, kuten Lukuisa, Mari A:n kirjablogi ja Kaisa Reetta T.