Edgar Rice Burroughs: Apinoiden Tarzan

tarzan.jpg

Alunperin olin aikonut lukea kirjabloggaajien klassikkohaastetta varten James Joycen Odysseian. Sitten kokeilin jo Juhani Ahon Rautatietä käsissäni. Jostain kuitenkin sain päähäni, että minun olisi PAKKO lukea Tarzan. Ja onhan se klassikko.

Tarzan on tullut tutuksi alkuperäisiä kirjoja lukemattomillekin populaarikulttuurista. En muista olenko nähnyt muita Tarzan-elokuvia kuin vuonna 1999 ilmestyneen Disneyn piirroselokuvan. Hahmo oli kuitenkin tuttu jo ennen tuota.  Mikäli sinua kiinnostaa enemmänkin Tarzan, lue toki tämä wikipedia-artikkeli.

Koska kirja on alunperin julkaistu vuonna 1912, on hyvä lukea kirjaa huomioiden tuon ajankuva. Imperialismi oli voimissaan ja ensimmäinen maailmansota teki vasta tuloaan. Usko valkoisen länsimaisen miehen ylivoimaan oli järkkymätön. Se näkyy myös tässä kirjassa.

Tarina alkaa selityksellä siitä, että kertomus on toisen käden tietoa. Kertoja ei itsekään ole varma tarinan todenperäisyydestä ja listaakin ensimmäisessä luvussa faktoja, jotka tiedetään varmasti. Ainakin sen perusteella, mitä olen tuon ajan kirjallisuutta lukenut, ei ole suinkaan tavatonta, että tarina etäännytetään tekemällä siitä huhua. Tarina ei kuitenkaan tee täyttä ympyrää viittaamalla kertojaan uudelleen kirjan lopussa.

Toisin kuin odotin, ei Tarzania tavatakaan ennen kuin vasta neljännessä luvussa. Ensimmäiset luvut keskitytään Tarzanin vanhempiin ja siihen, kuinka he päätyivät Afrikkaan oman onnensa nojaan.

Kun kuvataan Tarzanin adoptoivaa Kala-apinaa, kiinnitetään huomiota hänen kallonsa muotoon. Toisin kuin muilla lauman apinoilla sen kallon muodosta näki sen empaattisuuden ja hyväntahtoisuuden. Tuohon aikaan kallon mittaus oli tosissaan oleva tieteenlaji. Kallojen muotoa vertailemalla haluttiin todistaa eri ihmistyyppien eroja. Kallon muodosta näki monien mielestä ihmisen luonteen. Lue lisää aiheesta täältä.

Tarzan erottuu kasvaessaan muista apinoista. Hän ei ole yhtä ketterä eikä vahva ja nähdessään heijastuksensa lammesta, hän kokee itsensä itsensä muita rumemmaksi erilaisuutensa vuoksi.

Vuosien kuluttua hän kuitenkin eksyy edesmenneen isänsä rakentamaan mökkiin, josta hänet löydettiin. Hänessä herää kiinnostus tutkia mökkiin jääneitä tavaroita. Kiinnostuttuaan kirjoista hän opettelee lukemaan. Kirjojen kautta hän oppii olevansa ihminen.

Sen lisäksi, että kirjassa tehdään eroa apinoiden ja ihmisten välillä, tehdään eroa myös mustien ja valkoisten, naisten ja miesten ja eri luokkien välillä. Mustien alkuasukkaiden muutettua Tarzanin viidakkoon, heitä kuvaillaan alkukantaisiksi ja jopa viidakossa kasvanut Tarzan tekee heistä pilaa.

Janen tultua kuvioihin, Tarzan tietenkin rakastuu päätä pahkaa häneen. Hänelle tulee luontainen halu suojella häntä. Tästä voidaan lukea selkeä ero tuon ajan naisten ja miesten rooleissa. Jane osaa kyllä olla mustaan palvelijattareensa verrattuna reipas, mutta hänelläkin on taipumusta pyörtyä tiukan paikan tullen. Hyvin kuvaavaa on Janen isän toteamus: ”Älä sinä sillä vaivaa kaunista päätäsi.” Naisten ei kuulu ajatella vaan heidän kuuluu olla ihailtavana ja suojeltavana.

Tarzanin kykyä oppia nopeasti perustellaan useaan otteeseen hänen ylhäisellä syntyperällään. Siinä missä työläisiksi luettavat kirjan hahmot esitetään hölmöinä, on Tarzan syntyjään neuvokas ja älykäs. Syntyperä tekee hänestä myös oikeamielisen johtajan ja korkean moralistin.

Vaikka kirjassa on heikkoutensa, varsinkin tästä ajasta katsottuna, on se kelpo seikkailu. Yllätykseksi totesin viimeisen sivun jälkeen haluavani lukea lisää.

Kirjabloggaajien viidennen klassikkohaasteen koontia voit lukea täältä.

 

Novellihaaste 2

novellihaaste2_banner1_500px.png

Taas pääsen kokeilemaan, saisinko suoritettua lukuhaasteen.

Ensimmäinen osa on perinteistä kirjanpitoa osallistuneista bloggaajista ja luetuista novelleista. Osallistua voi yksinkertaisesti ilmoittautumalla, eli jättämällä kommentin tähän postaukseen, ja vuoden päästä ilmoittamalla oman koontipostauksen tai listan luetuista novellilukumääristä per kirjailija, koska tällä kertaa selvitämme luetuimmat kirjailijat.

Toinen osa on valinnainen ja keskittyy novelleista kirjoittamiseen. Osallistuja voi kiinnostuksensa ja voimiensa puitteissa peukuttaa novellia osana laajempaa kirja- tai novelliarviota. Peukutus on muusta tekstistä selvästi erotettu lyhyt myönteinen suositus, jonka tarkoitus on kannustaa ja motivoida muita tarttumaan novelliin. Lyhyt tarkoittaa noin kolmea virkettä. Yksi peukutus voi koskea vain yhtä novellia.

Tarkemmat ohjeet voit lukea Nipvet-blogista.

Minulla onkin ollut sopivasti lukupinossa odottamassa Juhani Karilan Omankrotiilin kuolema ja Turun yliopiston Tieteiskulttuurikabinetin novellikokoelma Spekulatiivinen Turku. Uskon myös vakaasti selviäväni tästä haasteesta, koska aikaa on miltei vuosi.

Kesän lukusuunnitelmia

IMG_20170525_114545.jpg
Kesän ämpärilista bujossani

Tehdessäni bullet journaliini kesän ämpärilistaa, mietin samalla lukusuunnitelmiani. Yleensäkin minulle tulee huono omatunto, jos vietän liikaa aikaa nätillä ilmalla sisällä. Huonossa kesäilmassa olisi sekin hyvä puoli, että ehtisin lukea kaikki kirjat lukujonosta ja katsoa uutuussarjat (Twin Peaks! Game of Thrones!).

kirjabloggaajienklassikkohaaste (1).jpg

Kuten ämpärilistasta voi lukea, on siellä lukemiseen liittyen lähinnä tavoite lukea klassikko. Olen moneen kertaan uhonnut osallistuvani kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen. Tällä kertaa olen saanut aikaiseksi jopa lainata ko. kirjan kirjastosta. Katsotaan miten käy!

Haastessa isännöi tällä kertaa Tekstiluola-blogi. Ohjeet ovat yksinkertaiset:

Haasteen säännöt ovat seuraavanlaiset:

  1. Valitse joku klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään.
  2. Lue valitsemasi klassikko.
  3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2017. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani samaisena päivänä.
  4. Kehu itseäsi: selätit klassikon – ja ehkä jopa nautit siitä!
  5. Toista kohta neljä, useasti.

Kohdan tämä postaus = Tekstiluola linkin postaus.

BFF:ni koijasi kerran minua väittämällä lukeneensa Sinuhen. Hassua tässä oli, ettei hän siihen aikaan (vielä) lukenut paljoa. Viimeksi kuukausi sitten hän ihmetteli, kun en ole vieläkään saanut Sinuhea luettua. Jollei Danten lukeminen luonnistu, niin kokeilen Sinuhea.

kesalukumaratonit2017.jpg

Lukumaratoneista minä pidän! Merkitsinkin innoissani kaikkien kolmen lukumaratonin päivät kalenteriin. Kesäkuun maraton osoittautuu hankalaksi, koska silloin olen äidin luona Iisalmessa käymässä ja äipällä on kuulema to do-lista minulle.

Kesäkuun maratonia emännöi Kirjokansi-blogi. Tässä vielä lukumaratonin ohjeet:

  1. Mukaan ilmoittaudutaan tämän postauksen kommenttiosiossa. Jos sinulla on blogi, kerro myös sen osoite.
  2. Kaikki 24 tunnin aikana luettu kirjallisuus lasketaan mukaan.
  3. Maratoonaamisen voi aloittaa perjantain 16.6. puolella tai sitä voi jatkaa sunnuntaina 18.6., kunhan osa lukemisesta tapahtuu lauantaina. Yhteensä aikaa on joka tapauksessa se 24 tuntia (esim. pe klo 17 -> la klo 17).
  4. Maratonaikaan saa sisältyä taukoja (nukkua ja syödä saa ja varmaan kannattaa), mutta ne lasketaan mukaan suoritusaikaan.
  5. Maratonista voi blogata halutessaan etukäteen, sen kuluessa ja jälkikäteen. Lopuksi joka tapauksessa lasketaan luettu sivumäärä, ilmoitetaan se blogissa ja linkitetään tuo tulospostaus minun blogiini, erilliseen lähtölaukauspostaukseen, jonka julkaisen juuri ennen maratonin alkua. Kirjaa mahdollisuuksien mukaan myös luetut kirjat.
  6. Mukaan voi tulla, vaikkei olisi omaa blogia. Tällöin maratonilla luetut sivut voi käydä raportoimassa minun lähtölaukauspostaukseni kommentteihin, jos haluaa, että ne lasketaan mukaan maratonin aikana luettuun kimppasivumäärään, jonka julkaisen koostepostauksessani maratonin jälkeen.
  7. Maratonin tunnisteena on somessa #lukumaraton. (Yllä olevaa kuvaa saa myös käyttää vapaasti.)

koko-nayton-kaappaus-5-10-2016-131153-001

Varmasti saan myös ideoita Uudelleen luettua-lukuhaasteen tiimoilta. Mietin myös vakavasti, josko jättäisin kirjastossa käymisen vähemmälle. Varausmaksujen poistuttua kirjastosta lainaaminen on ”hiukan” ryöstäytynyt käsistä enkä enää ehdi lukea omia kirjoja.

Kesän tavoitteena onkin välttää kirjastoa (paitsi, jos jokin pitkään jonottamani kirja vapautuu minulle viimein) ja ahmia kirjoja omasta hyllystä. Samalla pääsen pureutumaan pitkästä aikaan myöskin hyllynlämmittäjät-haasteeseen.

Paperilta ruutuun lukuhaasteen koonti

paperiltaruutuun

Innostuneena kevään lukuhaasteita miettiessäni ajattelin suorittavani tämän haasteen leikitin. Varsinkin, kun minulla on hyllyssäni monia kirjoja, joiden pohjalta on tehty elokuva. Noh, luettuani haasteen ohjeita tarkemmin, ymmärsin kyseessä on lähinnä TV-sarjoihin liittyvä kirjallisuus ja kirjoihin pohjautuvat TV-sarjat. Mutta nou worries, on niitä tullut tsekkailtua!

Luin tänä keväänä ensimmäisen Tintti-sarjakuvan, Tintti Neuvostojen maassa.  Tintti-sarjakuvien pohjalta on tehty useita elokuvia, mutta itse muistan lapsuudessani Suomessakin esittettyä animaatiosarjaa. Lisää animaatiosarjasta voi lukea mm. tästä Wikipedia-artikkelista.

Kuten haastetta emännöimässä olevassakin Karvakasan alta löytyi kirja-blogissakin vinkattiin, myös muumi-kirjat lasketaan mukaan.  Haasteaikana luin Muumikirjoista Taikatalvi- ja Muumipappa ja meri-kirjat.

Mietin myös, lasketaanko haasteeseen mukaan esimerkiksi kirja, joka kertoo tv-sarjan teosta kuten Gilmoren tytöistä tutun Lauren Grahamin Talking as fast as I can.

19ATWOOD3-master315-v2

Viime aikoina olen töllännyt HBO Nordicilta Margaret Atwoodin Orjattaresi-romaanin (19845 alkup. 1986 suomennos) pohjautuvaa Handsmaid’s tale-sarjaa. Itse kirjan löysin onnekkaana sattumuksena Turun Kirjakahvilan vaihtohyllystä – ruotsinkielisenä toki, mutta kyllähän se niinkin menee. Jos dystopiat kiinnostavat, suosittelen tätä sarjaa lämpimästi!

Voisin myös laskea mukaan Madventures Maailmanselitys-kirjan, jonka luin joulukuussa. Kyllähän se liittyy TV-sarjaan ja olen katsonut myös viime aikoina Nelosella pyörivää ja Ruudusta löytyvää Madcook-sarjaa.

Vaikka luin ihmeen vähän TV-sarjoihin tai kirjoihin liittyviä kirjoja, niin luin monta kirjaa, joista toivoisin filmatisointia!

Päivittyvä postaus: Ystävänpäivän lukumaraton 2017

Ystävänpäivä-logo 1.jpg

Kaikkien näiden vuosien jälkeen!

Olen aina luullut, että lukumaratonia voi käydä vain niinä päivinä, jotka haasteessa on mainittu. Nyt sainkin kuulla, että kunhan se alkaa tai loppuu määrättyinä päivinä on kaikki ok. Mutta eihän lukumaratoneissa yleensäkään nipoteta.

Tällä kertaa ystävänpäivän lukumaratonia emännöi Tuntematon lukija. Voit lukea lisää lukumaratonista täältä.

  • Lukumaratonin pituus on 24 tuntia. Maratonin voi aloittaa mihin kellonaikaan vain, myös ensimmäistä päivää edeltävänä päivänä, kunhan osa suorituksesta osuu jollekin varsinaisista maratonpäivistä. Voit esimerkiksi aloittaa jo 10.2.2017 klo 12:00, jolloin maraton loppuu osaltasi 11.2.2017 klo 12:00. HUOMIO: maraton ei kestä yhden henkilön osalta neljää päivää, vaan saat valita parhaiten itsellesi sopivan 24 tunnin jakson maratonin ajankohdalta.
  • Jaloittelu-, ruoka- ja lepotaukoja saa pitää tarpeen mukaan, mutta niihin käytetty aika lasketaan mukaan kokonaissuoritusaikaan.
  • Voit halutessasi kirjoittaa blogissasi päivittyvää postausta maratonkuulumisistasi, mutta riittää, jos kirjoitat maratonistasi koontipostauksen. Kirjaa ylös lukemasi sivumäärä ja teoslistasi ja ilmoita ne julkisesti blogissasi. Jos sinulla ei ole omaa blogia, voit ilmoittaa lukemasi sivumäärän ja halutessasi myös kirjat tämän postauksen kommenttikenttään. Haasteen emäntä tekee koosteen, johon kirjataan kaikki osallistuneet blogit ja yhteinen luettu sivumäärä.
  • Lukea saa mitä tahansa, missä ja miten vain! Luetpa siis esimerkiksi sarjakuvaa bussissa lukulaitteella tai kivikovaa klassikkoa kotisohvalla, ovat kaikki tyylit vapaita.
  • Lukumaratonin edistymistä voi raportoida myös somessa. Maratonin hashtagina on käytössä perinteinen #lukumaraton

Olen sairastanut kolmatta päivää ärhäkkää flunssaa. Järjestin Twitterissä kyselyn, että mitäs sitä seuraavaksi nuhanenänä tekisi. Kysely ei varmaan olisi ollut niin tasainen, mikäli olisin antanut enemmän aikaa…

Nyt kuitenkin päätin aloittaa lukumaratonin 10.2 klo 17. En ole paljoa suunnitellut, mitä lukisin, mutta todennäköisesti taputtelen loppuun muutamia keskeneräisiä kirjoja. Aloitin kuuntelemalla Iisan Maraton-kappaleen. Käytin kohtuuttoman paljon lukuaikaa etsiessäni youtubesta ko. biisiä. Tässä kuitenkin Spotify-linkki.


20.45

Suunnilleen kolme ja puoli tuntia lukemista takana ja hyytymistä alkaa olla havaittavissa. Uskoisin sen johtuvan enimmäkseen sitkeästä flunssasta.

IMG_20170210_172239.jpg

Ensimmäisenä luin S&S:ltä tilaamani Luovaa tekstausta-kirjan. Heti tuli hirveä himo hankkia kunnon mustekynä ja alkaa harjoittelemaan.

20170210_175544.jpg

Eräs rouva Turusta (minä) kokeili tälläisiä fontteja bullet journaliinsa. Suosittelen Luovaa tekstausta-kirjaa kalligrafiasta kiinnostuneille sekä bullet journalista innostuneelle, sillä bujon sivuja on aina kiva koristaa erilaisilla fonteilla.

144 sivua

51KHqdomSpL._AC_UL320_SR214,320_.jpg

A Silent voice-mangasta olen aiemmin kirjoittanut ainakin täällä. Sain loputkin osat sarjasta puolisolta ja päätin ahmaista tähän väliin neljännen osan. Suosittelen kaikille, joilla on jonkinlaista kokemusta kiusaamisesta ja/tai erilaisuudesta.

192 sivua

IMG_20170210_184439.jpg

Kuten aiemmin mainitsin, minulta jäi kesken Tuutikki Tolosen Mörkövahti, kun Bookbeat-palvelun tilaus päättyi. Kummia tapahtuu, kun äiti voittaa matkan Lappiin ja lapsia tulee vahtimaan mörkö. Neuvokkaat lapset Hilla, Kaapo ja Maikki näyttävät neuvokkuutensa. Mutta ketkä ovat puhuva kylpytakki ja näkymätön ääni?

Kirja jäi niin jännään kohtaan, että minun on pikimmiten etsittävä käsiini sarjan toinen osa Mörköreitti.

304 sivua

IMG_20170210_202610_678.jpg

Seuraavaksi tarkoituksenani on lukea loppuun Tommi Malmquistin Joka heti olemme yhä elossa.


11.2. 17.21

IMG_20170211_093340.jpg

Niin se flunssa hyydytti tätä lukumaratoniin osallistujaa. En jaksanut lukea Malmquistin kirjaa kovin montaa kymmentä sivua, kun jo nukhadin istualtani.

Ennen nukkumaanmenoa luin Leena Kirstinän kirjoittamaa Kirsi Kunnaksen elämänkertaa. noin 50 sivua.

Tänä aamuna oli ihan mökkihöperöolo, kun en ollut käynyt ulkona lääkärireissua lukuunottamatta sitten tiistain. Siispä lähdin kirjastossa käymään. Mukaan tarttui Mörkövahti-kirjan jatko-osa, Mörköreitti.

Päivällä luin 6o sivua Laura Gustafssonin Korpisoturi-kirjaa. Kuka muuten arvaa, mihin kohtaan Helmet-lukuhaastetta se sopii?

 

Sitten rupesimmekin leipomaan pullaa. Ruuanlaitossaja ja leipomisessa hurahtikin tovi ja sitten olikin lukumaraton ohi.

Mitä lukumaratonista siis jäi käteen?

Luettuja sivuja kokonaisuudessaan 770.

Kirjoja kokonaan luettu kolme.

Kesken jäi neljä.

Mitä opin tällä kertaa lukumaratonista?

Lukumaratonia varten kannattaa tehdä lukusuunnitelma. Välillä kannattaa lukea jotain kevyempää kuten sarjakuvia. Kirjastossa käyminen ja pullan leipominen sekä flunssa ovat kuitenkin hyviä syitä unohtua lukemasta.

Seuratkaa toki vielä muiden lukumaratoneja #lukumaraton

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

9789510364154_frontcover_final_original.jpg

Tartuin klassikkohaasteeseen, kun haasteen loppumiseen on enää alle kaksi viikkoa. Tarkoitukseni oli lukea keskeneräisenä kotona lojuva Tove Jansssonin Farlig midsommar ja harjoitella ruotsia, mutta kirja oli karannut jonnekin. Siispä kirjastoon ja lainasin sieltä Tove Janssonin Muumipappa ja meri, jonka nimi vie kummasti Hemigwayn Vanhus ja meri-kirjaan, jota en surukseni ole lukenut.

Muumipappaa vaivaa levottomuus, joka ei meinaa lakata. Koko perhe seilaa Seikkailu-veneellä saarelle, jonka majakanvartijaksi Muumipappa ryhtyy. Mammaa vaivaa koti-ikävä, mutta hän koittaa peittää sen papalta. Muumipeikko kokeilee hetken asua ulkona poissa vanhempiensa jaloista ja käy öisin katsomassa myrskylyhdyn loistessa merihevosia ja Mörköä. Pikku Myy tuntuu sopeutuvan joka paikkaan.

Kirjan teeman luulisi äkkiseltään olevan keski-ikäisen miehen levottomuus ja se, että koti tuntuu enemmän kodiltaa vasta, kun on käynyt kaukana. Kuitenkin mielestäni Muumipeikon yölliset seikkailut ansaitsevat tulla tarkastelluiksi. Mörköä karsastetaan jo kirjan alusta saakka. Möröllä ei ole koskaan ollut ystäviä. Oman teoriani mukaan Mörkö yrittää hymyillä, mutta hänen hymynsä näyttää ennemminkin irvistykseltä. Muumipeikkoa kiehtoo kauniit merihevoset, jotka kuitenkin tuntuvat pilkkaavan häntä. Vasta kirjan lopussa Muumipeikko ymmärtää, ettei Mörkö tule hänen luokseen myrskylyhden takia, vaan ystävyyden.

Annoin kirjalle Goodreadsissä viisi tähteä, sillä mielestäni tämä on ajaton klassikko. Kirja sopii myös Helmet-lukuhaasteen kohtiin Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta, käännöskirja, suomalainen klassikkokirja ja kirja, jossa kukaan ei kuole.

Jokken kirjanurkka vertaa merihevosia Niiskuneitiin.

Lukutoukan kulttuuriblogin Krista pelkäsi pienenä kalastajaa. 

Ei vain mustaa valkoisella-blogissa Tiina näkee kirjan melankolisena ja filosofisena.

 

Uudelleen luettua-haaste

Koko näytön kaappaus 5.10.2016 131153-001.jpg

Yöpöydän kirjat-blogi emännöi Uudelleen luettua-lukuhaastetta. Minulla onkin ollut pitkään tarkoituksenani tarkastella, miten monet nuoruuteni suosikit ovat kestäneet aikaa. Siksipä listallani ovat ainakin 15 vuotta sitten luettuja:

  • Margaret Weiss: Hengen miekka
  • J.R.R Tolkien: Hobitti
  • Ann M. Montgomery: Anna ystäväni
  • Anders Jacobsen & Sören Olsson: Bertin päiväkirja

Ei ihan viittätoista vuotta siitä ole, mutta kymmenen ainakin:

  • George R.R Martin: Tulen ja jään laulu.
Haasteen tasot:
  • 1 luettu kirja: Déjà-vu
  • 2 luettua kirjaa: Nostalgisoija
  • 3 luettua kirjaa: Kadonneen jäljillä
  • 4 luettua kirjaa: Kaihomielinen
  • 5 luettua kirjaa: Menneisyyden romantisoija
  • 6 luettua kirjaa tai enemmän: Kertaus on opintojen äiti

Lisää haasteesta täältä.