Anni Saastamoinen: Depressiopäiväkirjat

depressiopaivakirjat.jpg

Anni Saastamoinen aka Saastis on minulle tuttu Twitteristä, jossa hän ihkuttaa norppia ja opettaa kansalle savoa. Kesällä häneltä ilmestyi Ylen Areenaan Depressiopäiväkirjat-podcast. Kuuntelin sen tuoreeltaan läpi. Saastamoinen toimii hyvin sukupolveni äänenä ravisuttamassa normeja ja riisumassa mielenterveysongelmien stigmoja.

Siinä missä podcastit olivat samaistuttavaa kuunneltavaa Turun kirjamessujen aikaan ilmestynyt Depressiopäiväkirjat-kirja ravisteli eri tavalla. Vaikka siinäkin kuvattiin sitä, kuinka masennus vie värit maailmasta, jäi minulle mieleen siitä vihaisuus. Masennus voi ilmentyä myös ärtyneisyytenä. Olen itsekin ollut moneen kertaan vihainen järjestelmälle. Niin paljon masentuneen oletetaan jaksavan sukkuloida byrokratian viidakossa saadakseen itselleen hoitoa.

Yritin kuvitella kirjaa sellaisen kouraan, joka ei ole koskaan ollut masentunut. Sen takia varmastikin kirjassa on masentuneisuutta mittaava BDI-testi ruodittuna sekä vinkkejä, kuinka läheisen masennukseen tulisi suhtautua. Saastamoisen tarinassa huomaa paljon suomalaista sisua, jossa selvitä yritetään vaikka sitten pää kainalossa.

Jollet lue tätä kirjaa, kuuntele edes podcastit. Ne ovat sen verran lyhkäisiä, että ne jaksaa kuunnella vaikkapa putkeen.

Kuuntele Depressiopäiväkirjat podcastit Areenasta.

Mainokset

Turun kirjamessut 2017 Perjantai

kirjamessut_2017_logo

Tuhma bloggaaja! Minun oli tarkoitukseni julkaista video, jossa kerron vinkkejä kirjamessuista selvitymiseen. Video on kyllä kuvattuna, mutta koska omalla koneellani ei ole kunnollist editoria, on sen julkaisu jäänyt odottamaan. Toivottavasti video julkaistaan ennen Helsingin kirjamessuja!

Kuten mainitisinkin jo Twitterissä tänään, olen loppuviikon kirjamesssuhuumassa. Olisin kyllä vielä ennemmänkin messuilemassa, mutta tänä vuonna minun on tyydyttävä light-versioon, koska sairastelustani on niin vähän aikaa.

Ensimmäiseksi messuilla hyökkäsin toisen kerroksen Jukola-tilaan, jossa järjestettiin Kulttuuriperinnön merkityksiä – digitalisoinnin rajat ja metrkityksiä- seminaari. Tapahtuma oli suunnattu kaikkien kiinnostuneiden lisäksi kirjastoalan ihmisille, mutta itseäni kiinnosti kotiseutu digitaalisena aikana, josta puhuikin sattumoisin juuri väitöskirjani ohjaaja, Helena Ruotsala. Nykyään kotiseutu on monipaikkainen ja kotiseutuidentiteettiä palvelee muun muassa digitaalisuus esimerkiksi juuri FB:n paikallisryhmät.

Tarkoitukseni oli alunperin istua läpi kokonaan seminaari. Sain kuitenkin käsityksen, että seminaari streamattiin johonkin ja oletin tallenteen löytyvän myöhemmin jostain. Siksipä kuuntelin menojalkaani ja lähdin kiertämään messuja ensimmäisen esitelmän jälkeen. En kuitenkaan löydäkään tietoa tallenteesta seminaarin facebook-tapahtumasta. 

Kiersin messuhallit läpi. Petyin, että viime vuonna olleiden olutkojujen sijaan samalla paikalla oli ”rukoilijasirkkoja” eli minun piti hätistää lehti- ja sähkömyyjiä pois. Halleissa oli myös tyhjiä paikkoja, joiden tilalla olisi voinut olla mielestäni paikkoja meille huonojalkaisille.

Olen muistanut kirjamessujen arkipäivät vähemmän tunkkaisina kuin viikonloput. Tänä vuonna tuntui kuitenkin, että koululaisia olisi ollut monta kertaa enemmän kuin aiemmin. Monia heistä ei oikeasti kiinnostanut kirjallisuus vaan he tukkivat kulkuväyliä selaten kännyköitään.

Turun_Kirjamessut

Istuin hetken katsomassa Kuisti-lavan esitystä, jossa Hanna Mattila ja Jukka Vornanen puhuivat lihansyönnistä ja Agricola-lavan Kotiseutu-palkintojen jakoa. Tunsin kuitenkin väsymystä tungoksessa ja lähin hyggeilemään kotiin.

Tekstiretriitti-tilassa vaikutti olevan paljon mielenkiintoista ohjelmaa. Samaan aikaan kulttuurien tutkimusta kanssani opiskellut Jantso Jokelin on julkaissut esseekokoelman Gastonin leuka, joka ilmeisesti kokoaa 1990-luvulla lapsuuttaan ja nuoruuttaan eläneiden sukupolvikokemuksia.

Toinen mielenkiintoinen poiminta samassa tilassa olisi ollut Anni Saastamoisen Depressiopäiväkirjojen esittely. Olen seurannut jo pidemmän aikaa häntä Twitterissä ja alkusyksystä Areenaan ilmestyi hänen podcastinsa, Depressiopäiväkirjat. Tuntuu, että kyseinen kirja on tämän vuoden somekohuteos vrt viime vuoden Paperi T:n runokokoelma.

Tosin en löytänyt Tekstiretriittiä millään. Tajusin vasta karttaa tarkasteltuani, että kyseessä oli sama tila, jossa viime vuonna oli ollut loistava olutmaistelu. Kyseisen tilan voisi merkitä paremmin, koska en meinannut löytää sitä viime vuonnakaan.

Huomenna aion aloittaa päivän viimeistäänkin niin ikään Tekstiretriitti-tilassa olevalla Varsinais-Suomen Runokimaralla.

Haluaisin myös kovasti osallistua Varjokirjamessuihin, varsinkin koska koen sen helpommin saavutettavana taloudellisesti kuin varsinaiset kirjamessut. Kokemukseni mukaan kuitenkin ainakin Helsingin Varjokirjamessut ovat niin täyteen ahdetut, etten tiedä olisiko niillä poikkeaminen hauskaa varsinaisen messupäivän päätteeksi.