Marja-Liisa Vartio: Kaikki naiset näkevät unia

img_20170106_192959

Minulle arvottiin Ylen kirjojen Suomi-hankkeen tiimoilta vuonna 1960-luvulla julkaistu Marja-Liisa Vartion Kaikki naiset näkevät unia. Tammikuussa kirjastosta lainaamani painos on Teoksen kustantama.

Vuonna 1985 syntyneen on vaikea kuvitella millaista olisi olla kotirouva 1950-luvun lopulla. Ymmärtääkseni päähenkilö rouva Pyy on suunnilleen ikäiseni, joka kirjan alussa muuttaa perheineen kaupunkiin. Perheeseen kuuluu työssäkäyvä mies, kaksi tytärtä ja poika sekä anoppi. Kaikki tapahtuu kirjassa rouva Pyyn kautta. Henkilöiden nimiä tuskin mainitaan, ennemminkin heidän suhteensa rouva Pyyhyn.

Rouva Pyyn elämän keskus on koti, jonka taloutta hän hoitaa miehen tuodessa leivän pöytään. Ymmärrän suuresti rouva Pyytä; kodinhoito ei tunnu riittävän elämän sisällöksi, joten hän tuntuu kirjan aikana tekevän paljon turhautuneena kärpäsestä härkästä hänen miehensä suhtautuen hänen asiaansa hössötyksenä.

Miltä teos näyttää 57 vuotta myöhemmin? Itse olen todennäköisesti rouva Pyy:n ikäinen rouva, mutta minä en ole samalla lailla sidottu puolisooni eikä minun tarvitse pyytää häneltä lupaa rahan käyttöön. Eniten kuitenkin silmiin hyppäsi kulissien ylläpito. Rouva Pyy käy kävelyllä, jolla katselee, miltä oma koti näyttää ulkoapäin.

Marja-Liisa Vartio on eli 1924-1966 ja häntä pidetään kotimaisen proosan uudistajana. Hän julkaisu aluksi kaksi runokokoelmaa, jonka jälkeen hän siirtyi proosaan. Haavikko-säätiö on jakanut 1990- ja 2000-luvuilla Marja-Liisa Vartio palkinnon, jonka arvo on ollut aluksi 25 000 markkaa sitten 5000 euroa.

Lue kirja täältä (tarvitset Yle-tunnukset).

Lue lisää Marja-Liisa Vartiosta Wikipediasta.

Mainokset

Kirjojen Suomi – Suomi 100v

 

kirjablogit_vaaka

Kirjablogistit ovat mukana Ylen Kirjonen Suomi-hankkeessa. Hanke on juhlavuoden 2017 kunniaksi järjestettävä tempaus, johon kuuluu yli 100 radiohjelmaa, 111 tv-ohjelmaa, joukon podcasteja sekä kattavat internet-sivut.

Millainen Suomi välittyy kaunokirjallisuudestamme sadan vuoden ajalta? Kirjojen Suomi tutkii, mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Kirjojen Suomi yllyttää suomalaisia lukemaan lisää kaunokirjallisuutta. Hankkeella on tusina kummia, jotka innostavat lukemiseen, mm. Antti Tuuri, Sanna Stellan, Kauko Röyhkä, Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen, Maryan Abdulkarim ja Emmi Itäranta.

Ylen hyvinä yhteistyökumppaneina Kirjojen Suomessa ovat mm. Kansalliskirjasto, yleiset kirjastot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kirjastokaista, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Opetushallitus, Kansalaisopistojen liitto, Helsingin työväenopisto, Lukukeskus, Kulttuuria kaikille, Kirjan vuosi ry., Äidinkielen Opettajien Liitto, Tietokirjailijat ry., useita kirjallisuuden tutkijoita, blogisteja sekä Yle Uutiset, Yle Aamu-tv, Yle Elävä Arkisto, Yle Arkisto, Yle Kulttuuri ja viihde, Yle Vega,Teema, TV1, Yle Radio 1.

Kansalliskirjasto on tuottanut Kirjojen Suomi –verkkokirjaston, josta jokainen voi valita luettavakseen kirjoja 101 kirjaa- ja Sadan vuoden kirjat -sarjojen kirjoista. Kirjoja pääsee lukemaan helposti yle.fi/kirjojensuomi-nettisivuston kautta. Yleiset kirjastot järjestävät näihin kirjoihin liittyen tapahtumia ympäri Suomen kirjastoissa.

Tutustu myös Facebook-sivuun Yle Kirjojen Suomi.