Johanna Sinisalo: Vieraat

Bongasin tämän kirjan YleKioskiLit-instagramkanavan Kirjakeskiviikko storysta, jossa erikoiskirjastovirkailija Henriikka Tulivirta suositteli sateenkaarikirjallisuutta. Tässä kirjassa sateenkaarevuus ei ole pääosassa vaan se on jotain arkista.

Essi ja Siiri asuvat lapsineen Tampereella. Kuusivuotias Sissi käy luonnontieteisiin painottuvaa päiväkotia. Masterchefistä tuttu Essi pyörittää vegaanikahvilaa Siirin hoitaessa parivuotiasta Luukasta kotona. Huolta aiheuttavat Essin pitkiksi venyvät työpäivät ja Luukaksen viivästynyt puheen oppiminen. Lähipiiriin kuuluu myös lasten biologinen isä Ville.

Sissillä on salaisuus. Hän kuulee hermohurinaa. Hän huomaa yllättäen Luukaksen reagoivan hänen satuttaessa itseään. Hermohurina lakkaa hetkeksi. Onko tämä sitä empatiaa? Pikkuvanha Sissi alkaa tehdä tieteellisiä kokeitaan.

Kertojina vuorottelevat Siiri, Essi ja Sissi ja välillä tekstin seassa sähköposteja ja lehtijuttuja. Lukija on askeleen edellä muita eikä ole helppoa päättää, kenen puolella olisi.

Kirja voitti Kariston kauhuromaanikilpailun keväällä 2019. Tämä onkin juuri sellaista psykologista jännitystä, josta pidän. Kirja ei kuitenkaan yllä mielestäni vuonna 2013 ilmestyneen Auringon ydin-dystopian tasolle.

”Monikerroksisuus on lähes hengästyttävää, ja tunnelma tihenee ikään kuin salakavalasti, kun mukaan tulee kammottavia elementtejä,” kirjoitetaan Kirjat kertovat-blogissa.

”Se, että kirja lokeroidaan kauhugenreen, ei tarkoita, etteikö siitä löytyisi paljon muitakin tasoja ja teemoja kuin pelko ja yliluonnollisuudet,” todetaan Kirjapöllön huhuilja-blogissa.

”Se (kerronta) tekee jokaisesta henkilöstä jollain tavalla vastenmielisen, vaikkakin samalla myös syvemmän,” pohditaan Kirjanmerkkkinä lentolippu– blogissa.

Johanna Sinisalo: Renaten tarina

Tämä helmi olisi mennyt minulta ohitse, mikäli en olisi tajunnut mennä Turun kirjamessuilla Johanna Sinisalon ja Timo Vuorensolan Ironsky-ohjelmaa kuuntelemaan Turun kirjamessuilla. Sain kirjan arvostelukappaleen Johnny Knigalta (kiitos!) ja ahmin kirjan miltei yhdeltä istumalta. Alunperin meinasin kuvata kirjasta arvostelun youtubeen, mutta ramppikuume iski ja päädyinkin kirjoittamaan normaalin bloggauksen.

Vaikka kyseessä onkin Ironsky-leffaan liittyvä kirja, voi kirjan lukea, vaikka leffa olisikin näkemättä. Kirjan päähenkilö Renate valottaa päiväkirjansa ja muistelmiensa kautta elämää natsina Kuussa. Vaikka osa tarinasta olikin minulle tuttua elokuvan kautta, sai se uusia ulottuvuuksia Renaten näkökulman kautta.

Tarina on hyvin vetävä. Olisin lukenut kirjan yhdeltä istumalta, mikäli minulla olisi ollut mahdollisuus. Toisin kuin elokuvassa, kirjassa nousivat esiin aistit. Renate oli hengittänyt koko elämänsä Kuussa keinotekoista ilmaa ja hänen tullessaan maahan hän kohtasi paljon eri tuoksuja ja erilaisen pinnan, jonka päällä kävellä. Kuunatsien ideologia oli hyvin mietitty ja Renaten maassa kohtaamia uusia asioita puhelimista erilaiseen ruokaan oli mielenkiintoista lukea.

Sinisalo oli mukana kirjoittamassa ensimmäistä Ironsky-elokuvaa ja aiheen tarkka tuntemus näkyy kirjassa. Tämä kirja sopiikin hyvin Ironsky-fanille, joka ei malta odottaa tammikuussa ensi-iltansa saavaa uutta Ironsky-elokuvaa.

Kohokohtia vuoden 2018 Turun kirjamessuilta

Niin se vain tänäkin vuonna tieni kävi Turun kirjamessuille. Lauantaina minulla oli jopa niin paljon ohjelmaa, etten meinannut ehtiä suorittaa ollenkaan päämäärätöntä haahuilua.

Lauantaina paikasta toiseen liikkumiseen meni kohtuuttomasti aikaa, kun ihmisiä oli tungokseen asti. Menin ystäväni kanssa kuuntelemaan Suomen kirjailijaliiton järjestämää ohjelmaa luontorunoudesta. Ihmettelimme auditorion täyteläisyyttä. Syynä oli tietenkin, että runoilijoiden joukossa oli rouva Haukio.

Bloggaajille oli järjestetty bloggaajalounas. Oli mukava nähdä tuttuja. Iltapäivällä oli myöskin ohjelmassa Rakkautta kirjoihin vai maksettua  markkinointia?, jossa oli keskustelemassa Airi Vilhunen Kirsin Book Clubista, Kirsi Hietanen Kirsin kirjanurkasta, Tuomas Aitonurmi Tektiluolasta, Tuija Takala Tuijatasta, Arja Korhonen Kulttuuri kukoistaa-blogista, Johanna Tapanainen Sivumennen-podcastista sekä kirjailija Pajtim Statovci. Koosteena voisi sanoa, että kirjabloggaajat sekoitetaan usein lifestylebloggaajiin, joiden postauksissa ne isot rahat liikkuvat. Osa kirjabloggaajista käy heille suunnatuissa tapahtumissa tai ottaa vastaan arvostelukappaleita, mutteivat ne vaikuta blogien kirjoituksiin.

Sunnuntaina listalla oli vain yksi pakollinen ohjelmanumero haahuilun lisäksi. Kävin kuuntelemassa ystäväni Hanna Stormin runonlausuntaa Runokimaran osana. Hannalta ilmestyi heinäkuussa runokirja, kutsun itseni kylää. En ole arvostellut sitä täällä blogissa, koska tunnen olevani puolueellinen. Runokimarassa Hanna luki runoja niin runokirjastaan kuin myös uutta tuotantoakin.

Olin aloittelemassa päätöntä haahuiluani, kun huomasin auditoriossa alkavan ohjelman. Lavalla jutustelivat Timo Vuorensola ja Johanna Sinisalo. Sinisalolta on ilmestynyt syksyllä Ironsky-maailmaan sijoittuva Renatan tarina-kirja. Näimme Ironskyn jatko-osan teaser trailerin. Elokuvan ensi-ilta on 16.1.2019. Sitä odotellessa…

Tänä vuonna ei ollut mitään must have-kirjoja. Tässä kuitenkin koontia messujen löydöistäni.

Ja sitten odottelemaan tämän kuun lopussa olevia Helsigin kirjamessuja…!