Loppiaisen lukumaraton koontipostaus

Ihan hyvin sain nopealla aikataululla lukijoita mukaan loppiaisen lukumaratoniin. Kirjaimia-blogin Laura luki yhteensä 621 sivua ja pääsi vauhtiin aloittamalla urakan Mummo-sarjakuvasta. Kirjanmerkkinä lentolippu-blogin Paula aloitti maratonin kuuntelemalla äänikirjaa. Yhteissaldo maratonista 547 luettua sivua ja 62 kuunneltua minuuttia. Oksan hyllyltä-blogin Marika luki kolmea eri kirjaa yhteensä 664 sivua. Taikakirjaimet-blogin Raija luki yhteensä kolme pienoisromaania ja aloitti yhtä kirjaa, sivusaldonaan 404.

Miten minun kävi?

Kaikenmoisten kulttuurimenojen vuoksi aloitin maratonin vasta sunnuntaina hiukan ennen puoltapäivää. Halusin aloittaa Tuntemattomalla sotilaalla, koska tahdon saada sen luetuksi klassikkohaasteeseen ja se sopii myös moneet Helmet-haasteen kohtaan.

Teksti oli vetävämpää kuin olin kuvitellut. Kuitenkin edellisilta verotti ja nukahdin useammaksi tunniksi sohvalle.

Välipalakirjana luin Jarkko Jokisen runokokoelman Uneni sijaitsevat sammakoiden valtatiellä. Olin saanut kirjan arvostelukappaleena runoilijalta, kun olin kirjoittanut blogiini hänen toisesta teoksestaan Ajatukseni olisivat kaivanneet ripauksen ruususuolaa. 

Jokisen runot olivat yhtä valloittavia kuin aiemminkin. Tällä kertaa runoja säesti Teemu Juhanin piirrokset.

Heiluttelen jalkojani meressä. Kun tarkemmin tuumin, jalkani heiluttelevat merta. Kun lopulta nostan jalkani vedestä, ne eivät ole enää likaiset, mutta varpaista roikkuu levää.

Puolisoni teki loistavaa makkarapataa ja katsoimme Itse ilkimys 3-elokuvan, jonka jälkeen jatkoin Tuntemattoman lukemista.

Tarkoitukseni oli lukea vielä ennen töihin lähtöä maanantaiaamuna, mutta tiedättehän te maaanantaiaamut. Kuuntelin kuitenkin työmatkalla puoli tuntia Michelle Obaman kirjoittamaa ja lukemaa kirjaa Becoming.

Lukumaratonin saldoksi jäi minulla siis 68 sivua runoja ja 183 sivua Tuntematonta sotilasta.

Mikäli oikein laskin kaikki osallistujien lukumaratonin osallistuneiden lukusaldo oli 1866 sivua ja 92 minuttia äänikirjoja.

Kiitoksia kaikille lukumaratoniiin osallistuneille. Mukavaa vuoden alkua!

Mainokset

Jarkko Jokinen: Ajatukseni olisivat kaivanneet ripauksen ruususuolaa

ajatukseni-olisivat-kaivanneet-ripauksen-ruususuolaa

Avasin tämän runokirjan summanmutikassa Turun kirjamessuilla ja silmiini osui runo, joka sai minut ostamaan kyseisen teoksen:

Olin varma, ettei Terminaattori löytäisi minua ainakaan kolmeen päivään tästä pikkukaupungin motellista. Koko olemukseni huokui onnea ja levollisuutta. Terminaattori löysikin, mutta nähdessään minut ei tappanut, sillä ei halunnut pilata olotilaani. Hän kertoi, että oli kyllästynyt ihmisten tappamiseen ja tympääntynyt Skynetin mielivaltaan. Luulin, etteivät terminaattorit käyttäytyisi niin. Olen tainnut myös tässä tapauksessa saada elokuvista ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä.

Tämä on ensikosketukseni proosarunouteen ja pidän siitä. Lueskelin parin illan aikana Jokisen runokokoelman läpi ja mieleni olisi tehnyt tehdä uusi kierros runoja tarkempaan makustellen.

Ronja Westerlund on tehnyt pehmeän kuvituksen kirjaan, jonka pastellinvärinen maailma tukee teoksen mielikuvia.

Jos proosarunous on tätä, haluan sitä lisää.